Korkein oikeus tulkitsi ennakkopäätöksessään sitä, mitä voidaan pitää sallittuna hätävarjeluna. Hovioikeus oli tuominnut hyökkäyksen kohteeksi joutuneen asukkaan kolmeksi vuodeksi vankeuteen hyökkääjien puukotuksesta. Nyt KKO katsoi teot hätävarjeluksi.
Tapahtumat sattuivat Hyvinkäällä huhtikuussa 2016. Kolme miestä tunkeutui yllättäen myöhäisenä sunnuntai-iltana neljännen miehen kotiin. Kahdella tunkeutujalla oli pesäpallomaila ja yhdellä pistooli. Taustalla oli keskinäinen riita.
Asemies otti asukasta kurkusta ja osoitti aseelle päähän. Kaksi muuta löi pesäpallomailalla päähän, ylävartaloon ja käsiin.
Uhri pääsi pakenemaan eteisestä keittiöön, jonne kaksi hyökkääjistä seurasi häntä. Häntä lyötiin tässä vaiheessa kolmasti pesäpallomailalla. Pöydällä oli isokokoinen veitsi, jonka talon asukas sai. Hän löi yhtä hyökkääjistä veitsellä vatsaan ja koukkasi sitä ylöspäin. Kymmenen sentin mittainen haava oli hengenvaarallinen ja suolet työntyivät ulos.
Toinen hyökkääjä sai viiltohaavoja käteen ja puukoniskun olkapäähän selän puolelle. Kolmatta hyökkääjää asukas löi veitsellä selkään.
Käräjäoikeuden mukaan veitsen koukkaus ylöspäin oli pikemminkin kostamis- tai vahingoittamistarkoitus kuin puolustautuminen. Se katsoi teon hätävarjelun liioitteluna tehdyksi tapon yritykseksi ja kaksi muuta todettiin tapon yrityksiksi. Oikeus tuomitsi asukkaan 4 v 2 kk vankeuteen.
Hovioikeus alensi rangaistusta kolmeen vuoteen todeten, että kaikissa tilanteissa oli kyse hätävarjelun liioittelusta.
Korkein oikeus hylkäsi
Hyökkääjät olivat tietysti saaneet omat rangaistuksensa ja korkeimpaan oikeuteen juttu eteni vain asukkaan osalta.
KKO totesi, että mitä yllätyksellisempi ja vaarallisempi tilanne on kysymyksessä ja mitä lyhyempi on harkinta-aika, sitä ymmärrettävämmiksi ja anteeksiannettavammiksi käyvät mahdolliset virhearvioinnit.
Vatsaan lyödystä veitsestä KKO totesi, ettei sen osalta kyetty osoittamaan sitä, että asukkaan tarkoituksena oli aiheuttaa pahempia vammoja.
– Jotta puolustustekoa voitaisiin pitää hätävarjeluna, A:n on hätävarjelun välttämättömyysvaatimuksen vuoksi tullut käyttää veistä tavalla, joka aiheuttaa hyökkääjälle lievimmät mahdolliset henkilövahingot, KKO totesi.
Hätävarjelu
Rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
Pykälän 2 momentissa säädetään, että jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.
Korkein oikeus totesi, ettei asukas voinut valita vähemmän vaarallista veistä.
– Pystyäkseen puolustautumaan häneen kohdistunutta oikeudetonta hyökkäystä vastaan hänen on ollut pakko käyttää kyseistä veistä.
KKO kuitenkin katsoi, että väkivaltaa oli vatsaan lyönnissä enemmän kuin mitä hyökkäyksen torjumiseksi voitiin pitää välttämättömänä.
Korkein oikeus päätyi tarkastelemaan hätävarjelupykälän toista momenttia ja totesi, ettei asukkaalta voitu kohtuudella odottaa muunlaista toimintaa. Kyse oli sellaisesta hätävarjelun liioittelusta, josta hän oli rangaistusvastuusta vapaa.
Selkään puukotukset
KKO totesi, että tämän jälkeiset tapahtumat jäivät epäselväksi, koska kertomukset erosivat. Siitä ei saatu varmuutta puukotettiinko kahta muuta eteisessä heidän poistuessaan asunnosta vai tapahtuiko se olohuoneessa.
Pistooli oli kuitenkin lauennut tässä vaiheessa. Asukasta lyötiin vielä myös pesäpallomailalla. Vatsaan puukotettu makasi lattialla.
KKO totesi, että hyökkäys oli kehittymässä entistä vaarallisemmaksi.
– A:lla on ollut perusteltu aihe uskoa terveytensä ja jopa henkensä olevan vakavassa ja välittömässä vaarassa. A:n käyttämät voimakeinot ovat siten olleet tarpeellisia hyökkäyksen pysäyttämiseksi, KKO lausui.
- Korkein oikeus katsoo, että A:n puolustustekoa voidaan selostetuissa olosuhteissa pitää hyökkäyksen pysäyttämiseksi myös välttämättömänä.
Lopputulos oli siis se, että asukkaan kaikki syytteet hylättiin.
Päätös syntyi äänin 4-1. Enemmistöön kuuluivat presidentti Timo Esko sekä oikeusneuvokset Pekka Koponen, Ari Kantor ja Lena Engstrand.
Oikeusneuvos Mika Huovila olisi pitänyt hovioikeuden päätöksen voimassa.
Ennakkopäätöksen voi lukea KKO:n sivuilta.