Migri selittää, mitä ovat turvapaikkapäätöksiin tehdyt merkitykselliset puutteet – suurin osa epäkelvon päätöksen saaneista hakenut turvapaikkaa uudelleen

Kymmenessä lainvoimaisessa turvapaikkapäätöksessä on ilmennyt merkityksellisiä puutteita, tiedottaa maahanmuuttovirasto Migri.

Maahanmuuttovirasto on tarkastanut yli 300 tekemäänsä lainvoimaista turvapaikkapäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) viime marraskuussa antaman langettavan päätöksen takia.

Lue myös: Maahanmuuttovirasto kehottaa uusimaan hakemukset

EIT katsoi päätöksessään, että Suomi rikkoi EIT:n artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään. Lisäksi Suomi rikkoi EIT:n mukaan kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kieltoa karkottaessaan turvapaikkaa hakeneen irakilaismiehen kotimaahansa vuonna 2017. Mies ammuttiin Bagdadissa pian palautuksen jälkeen.

EIT kiinnitti päätöksessään huomiota erityisesti siihen, että Suomen viranomaiset eivät olleet tehneet tulevaisuuden uhan arviointia asianmukaisesti.

Merkityksellisiä puutteita oli esimerkiksi turvapaikanhakijoiden henkilökohtaisten uhkien syy-yhteyksien ja kumuloitumisen selvittämisessä, Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen kertoo STT:lle.

– Yksittäinen asia ei välttämättä aiheuta hakijalle vaaraa, mutta useiden asioiden yhdessä aiheuttama vaara pitää huomioida paremmin, Lehtinen sanoo.

Lisäksi Lehtisen mukaan muutamassa tapauksessa turvapaikanhakijoiden uusintahakemus oli jätetty tutkimatta, vaikka selvityksessä katsottiin uuden turvapaikkahaastattelun olleen aiheellinen uusien turvapaikkaperusteiden selvittämiseksi.

Kaikki puutteellisen turvapaikkapäätöksen saaneet edelleen Suomessa

Maahanmuuttovirasto on kehottanut kymmentä puutteelliseksi havaitun päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa tekemään uusintahakemuksen. Kaikki kymmenen ovat Suomessa, Lehtinen vahvistaa STT:lle.

– Eilisen tiedon mukaan kahdeksan heistä on hakenut uudelleen turvapaikkaa, Lehtinen kertoo.

Kehotuksen saaneet hakijat ovat kotoisin Irakista, Afganistanista, Somaliasta sekä Kongon demokraattisesta tasavallasta. Uuden turvapaikkahakemuksen tekeminen ei vielä tarkoita sitä, että hakijalle myönnetään oleskelulupa, vaan uusi hakemus käsitellään EIT:n päätöksen edellyttämällä tavalla.

– Kun turvapaikkaa haetaan uudelleen, koskee näitä hakemuksia käsittelyaikavelvoite. Eli päätöksen pitäisi lain mukaan tulla kuuden kuukauden sisällä, Lehtinen kertoo.

Turvapaikanhakijoiden palautuksista vastannut Helsingin poliisi keskeytti osittain palautusten täytäntöönpanot Irakiin viime marraskuussa. Kokonaisuudessaan palautuksia ei kuitenkaan ole keskeytetty missään vaiheessa, poliisitarkastaja Ari Jokinen vahvistaa STT:lle.

Koska Migri on saanut käsiteltyä EIT-päätökseen liittyvät asiat, on poliisi voinut palata niin sanotusti normaalitilanteeseen maasta poistamisen suhteen, Jokinen lisää.

Tarkastuksessa tehdyt havainnot muuttavat turvapaikkaprosessia

Maahanmuuttovirasto kertoo huomioineensa EIT:n ratkaisun kaikessa toiminnassaan. Turvapaikkayksikön henkilöstölle järjestettiin heti päätöksen jälkeen lisäkoulutusta ja -ohjeistusta tulevaisuuden uhan arvioinnista.

– Turvapaikkaprosessia on kehitetty paljon vuoden 2015 jälkeen. Hyödynnämme tämän selvityksen tuloksia, kun kehitämme toimintaamme edelleen, Lehtinen sanoo tiedotteessa.

Maahanmuuttovirasto aikoo kehittää turvapaikkapäätösten rakennetta tänä vuonna siten, että tulevaisuuden uhkaan liittyvä riskianalyysi erotetaan omaksi osiokseen. Lisäksi uusintahakemusten käsittelyä koskevia käytäntöjä ja ohjeistusta kehitetään kevään aikana sen varmistamiseksi, että kansainvälisen suojelun tarpeessa oleva hakija tunnistetaan kaikissa tilanteissa.

Lue myös: Suomi ei myöntänyt turvapaikkaa – jo aiemmin hyökkäysten kohteeksi joutunut mies ammuttiin Irakissa: "Järjestelmämme on tilanteessa, johon ei voi luottaa"

Suomesta Irakiin palautettu mies kuoli pian palautuksensa jälkeen – irakilaislähtöinen kansanedustaja Hussein al-Taee: "Koen suurta sympatiaa ja empatiaa isänsä menettänyttä perhettä kohtaan"