Suomi ei myöntänyt turvapaikkaa, mies ammuttiin Irakissa – kansanedustaja varoittaa: "Järjestelmämme on tilanteessa, johon ei voi luottaa"

Katso koko keskustelu videolta: Onko riski, että lisää vastaavia kuolemantapauksia on tulossa?

Korruptiota kotimaassaan tutkinut irakilaismies oli joutunut hyökkäysten kohteeksi ennen pakoaan Suomeen. Suomi ei miehelle turvapaikkaa myöntänyt, ja hänet surmattiin Bagdadissa muutama viikko paluunsa jälkeen. Tuntemattomiksi jääneet asemiehet ampuivat isää kolme kertaa kadulla.

Lue myös: Suomi loukkasi ihmisoikeussopimusta: hylätyn turvapaikkapäätöksen saanut mies palautettiin Irakiin, ammuttiin myöhemmin kadulle

Surmatun miehen tytär vei tapauksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hän kertoi hakemuksessaan kuulleensa, että perheen piilopaikkana toimineeseen tädin asuntoon oli hyökätty jo aiemmin samassa kuussa.

Lue myös: Migri: Suomi teki arviointivirheen karkotuspäätöksessä – ei tietoa, kuinka moneen turvapaikkapäätökseen virheitä on päätynyt

Kyllönen: Muutoksia järjestelmässä, laissa ja asenteissa

– Kyllähän tämä herättää surun ja huolen siitä, että järjestelmämme on tällä hetkellä tilanteessa, johon ei voi luottaa. Se ei toimi sen perustuslain mukaan, johon olemme sitoutuneet, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen aamun Huomenta Suomessa.

– Totta kai taustalla on muutoksia meidän järjestelmässä, muutoksia meidän lainsäädännössä ja muutoksia meidän arvopohjassa ja keskustelupohjassa, millä tavalla maahanmuuttoon, pakolaisuuteen ja turvapaikanhakijoihin yleisesti suhtaudutaan.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen sanoo järkyttyneensä tapauksesta.

– Myös tyttären näkökulma tulee asianomistajana esiin. Maailman pitäisi olla sellainen, ettei kenenkään tulisi joutua tuollaiseen tilanteeseen oman isänsä osalta.

Arviointi kaukaa Suomesta vaikeaa

Entinen sisäministeri Mykkänen korostaa, että Suomesta käsin on hyvin vaikea arvioida kaikkien turvapaikanhakijoiden oikeaa tilannetta. Hän toimi edellisen hallituksen aikana sisäministerinä vuosina 2018-2019.

– Luulen kyllä, että ne lainsäädäntömuutokset, joita on tehty viiden viimeisen vuoden aikana lähinnä valitusaikojen nopeuttamisessa ja humanitaarinen suojelu, johon on vedottu hyvin vähän, sen poistaminen, eivät olisi tulleet kyseeseen tässä tapauksessa.

Lue myös: irakilaislähtöinen kansanedustaja Hussein al-Taee: "Koen suurta sympatiaa ja empatiaa isänsä menettänyttä perhettä kohtaan"

– Enemmän tämä kertoo siitä, kuinka hirvittävän vaikea paikka maahanmuuttovirastolla ja hallinto-oikeuksilla on arvioida oikein tapauksia. Maa on joka tapauksessa erittäin vaarallinen, niin milloin näyttö siitä henkilökohtaisen vainon uhasta on riittävä?

Humanitaarinen suojelu poistui ulkomaalaislaista vuonna 2016 vastareaktiona vuoden 2015 suureen turvapaikanhakijakriisiin. Jos turvapaikanhakija ei täyttänyt turvapaikan eikä toissijaisen suojelun kriteerejä, mutta hän ei voinut palata kotimaahansa huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi, hänelle voitiin myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.

Suojelua myönnettiin vuosittain muutamille sadoille ihmisille, lähinnä Irakista ja Somaliasta tulleille.

Kyllönen: Humanitaarinen suojelu olisi täyttynyt

Merja Kyllönen haluaisi nähdä paitsi turvapaikkajärjestelmässä myös yleisessä ilmapiirissä muutosta.

– Mitä meidän pitäisi pystyä tekemään, on varmistaa, että viranhaltijatkin uskaltavat tehdä ratkaisuja myöskin inhimilliseltä pohjalta. Jos katsotaan surmatun ihmisen taustaa, niin kyllähän siinä on elementtejä, joista humanitaarisen suojelun elementit voi katsoa täyttyväksi. Mutta niin kuin sanottiin, jälkiviisaus on parasta viisautta.

Lue myös: Poliisi keskeyttää turvapaikanhakijoiden palautukset Irakiin – Maahanmuuttovirasto vaitonainen: "Asiaa selvitetään parhaillaan" 

– Kyllähän turvapaikanhakijamenettelyn tulee aina olla sellainen, johon jokainen ihminen voi luottaa. Jos sen luottamuksen kerran menettää, sen uudelleen rakentaminen on erittäin vaikeaa.