Mikä on lapsen normaalia käytöstä, ja pitääkö aggressiivisuudesta huolestua? Asiantuntija kertoo, milloin kannattaa kääntyä avun puoleen

Nuorisoväkivalta ja jengiytyminen ovat nousseet tällä viikolla puheenaiheeksi Helsingin Sanomien uutisoitua 100–150 nuoren väkivaltaisesta käytöksestä. Nuorten tekemä väkivalta on yleisesti vähentynyt, mutta poliisin mukaan pieni osa nuorista oirehtii entistä pahemmin. 

Lasten psykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihosen mukaan kouluikäisen lapsen aggressiiviseen käytökseen kannattaa hakea apua nopeasti. Riihonen on kirjoittanut lasten aggressioista kirjan aikuisille ja oman kirjan myös lapsille. Hän muistuttaa, että kaikki lapset toimivat pienenä aggressiivisesti: saattavat lyödä, purra, kurtistaa kulmia. Tämä on normaalia.

– Kouluikäisellä lapsella raivokohtausten, lyömisen ja hermostumisen pitäisi alkaa jäädä pois. Jos näin ei käy, silloin kannattaa ajoissa hakea apua, Riihonen sanoi Viiden jälkeen ohjelmassa.

– Jos tokaluokkalainen on jatkuvasti vaikeuksissa, kannattaa silloin harkita yhteydenottoa aivan aluksi koulupsykologiin tai kuraattoriin ja sitä kautta tarvittaessa muihin ammattilaisiin.

Riihonen sanoo, että lasten käytösongelmia voidaan hoitaa tehokkaasti.

– Valtaosalla niistä lapsista, joilla on käytösongelmia, lievittyy asia hoidolla. On hyvä pitää mielessä, että vanhemmuus on keskeinen asia. Jos lähiaikuisten toimintatapaan pystytään vaikuttamaan ja siihen tulee muutosta, silloin homma alkaa muuttua. Ensisijaisesti ei yleensä hoideta lasta, vaan tehdään paljon työtä pelkästään tukemalla vanhempia ja muita lapsen kasvattajia. Fokus siirtyy lapseen, kun hän alkaa kasvaa, Riihonen sanoo.

"Jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija"

Lastensuojelun ammattilainen, Suomen Supernanny -ohjelmasta tuttu Pia Penttala sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa vastuun lasten käytöksestä olevan pääasiassa vanhemmilla.

– Jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija ja lapsen pitäisi tulla kuulluksi, nähdyksi ja rakastetuksi omien vanhempiensa kautta. Näin ei aina ole, ja silloin tarvitaan yhteiskunnan puolelta aikuisia mukaan, Penttala sanoo.

Käytösongelmissa kaikkein vaikeimmat tapaukset päätyvät erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten yksiköihin, kuten Niuvanniemen psykiatriseen sairaalaan. MTV:n Rikospaikka vieraili Niuvanniemessä, jonka ylilääkäri kertoi, miten lasten ja nuorten negatiiviseen kehitykseen voidaan vaikuttaa. Lue juttu täältä.

Katso yllä olevalta videolta Penttalan näkemys aggressiivisten nuorten käyttäytymiseen puuttumisesta.

Lue myös: HS: Helsingissä liikkuu vaarallisesti käyttäytyvä nuorisojoukko, nuorimmat 13-vuotiaita – ryöstöjen taustalla uusi ilmiö