Apteekin hyllyssä on erilaisia ilman reseptiä saatavia särkylääkkeitä, joiden vaikuttavana aineena voi olla esimerkiksi ibuprofeeni, parasetamoli, ketoprofeeni tai kansankielellä aspiriinina tunnettu asetyylisalisyylihappo. Kahta näistä ei suositella käytettäväksi ensisijaisena särkylääkkeenä, ja kahteen muuhunkin liittyy rajoituksia.
Viestintäproviisori Elina Aaltonen Suomen Apteekkariliitosta kertoo, miten särkylääkkeistä valitaan parhaiten itselle sopiva vaihtoehto.
Ibuprofeeni – erityisen hyvä kuukautiskipuihin
Ibuprofeeni on tulehduskipulääke, jota kannattaa käyttää varsinaiseen tulehdusreaktioon kuitenkin vain lääkärin määräyksestä.
– Tulehdusreaktio on elimistössä niin monivaiheinen, että yhdellä tabletilla ibuprofeenia ei saa aikaiseksi tulehdusta poistavaa vaikutusta. Siihen tarvitaan yleensä aina useamman päivän kuuri. Tulehduksellinen kipu myös vaatii yleensä aina lääkärin diagnoosin. Tavallisin syy, johon tulehduskipulääkettä määrätään, on jokin lihastulehdus, Aaltonen kertoo.
Ibuprofeenia saa ottaa päivässä enintään kolme 400 milligramman tablettia. Oikein käytettynä ibuprofeeni on hyvä lääke esimerkiksi päänsärkyyn, migreeniin, selkäkipuun, hammassärkyyn, kuukautiskipuun, kuumeeseen ja flunssaan.
– Kuukautiskipuihin tulehduskipulääke on jopa tehokkaampi kuin parasetamoli.
Sama lääke, eri hinta?
Apteekissa on eri hintaisia ja nimisiä lääkkeitä, joissa on kuitenkin sama vaikuttava aine. Onko jotain syytä, miksi kannattaisi ostaa niistä kalliimpi?
– Jos vaikuttavan aineen määrä ja laatu on sama, lääkevalmisteen merkillä ei ole väliä. Apteekin henkilökunta kyllä neuvoo, jos haluaa tiedustella edullisinta vaihtoehtoa vaikka ibuprofeenista, Aaltonen kertoo.
– Ibuprofeenia ei koskaan pidä käyttää itsehoidossa säännöllisesti ja yhtäjaksoisesti vaan ihan lyhyitä jaksoja. Jos tarve jatkuu pidempään kuin kolme–viisi päivää, suositellaan jo lääkärillä käyntiä, Aaltonen neuvoo.
Kenelle ei?
Ibuprofeeni ei sovi henkilölle, jolla on käytössä verta ohentava lääkitys. Tällaisista lääkeaineista tavallisin on varfariini, jota myydään kauppanimellä Marevan. Verenvuotoriski lisääntyy myös joidenkin uudempien antikoagulanttien kanssa.
– Esteenä ibuprofeenin käytölle ovat niin ikään sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, munuaisten vajaatoiminta ja sellaiset vatsavaivat, joihin liittyy ruoansulatuskanavan vuotoriski. Jos esimerkiksi närästää herkästi tai on todettu vatsahaava, ibuprofeeni ei ole hyvä vaihtoehto, Aaltonen sanoo.
Ibuprofeeni ei sovi liioin raskaana oleville – heille käy ainoastaan parasetamoli. Myös lapsille parasetamoli on ensisijainen kipulääke. Iäkkäille ihmisille parasetamolia suositellaan yleensä siksi, että heillä on usein juuri sellaisia vaivoja ja lääkkeitä, joiden kanssa ibuprofeeni ei sovi yhteen.
Parasetamoli – ensisijainen lapsille, raskaana oleville ja nivelrikkoon
Parasetamolin vaikutustavasta on olemassa hypoteeseja, joita ei kuitenkaan ole varmoiksi todistettu. Se tiedetään, että parasetamolilla on vastaava kuumetta alentava ja kipua lievittävä vaikutus kuin ibuprofeenillakin, mutta tulehdukseen se ei auta.
Parasetamolia voi ottaa samanlaisiin satunnaisesti ohimeneviin ja lieviin kiputiloihin kuin ibuprofeenia. Se on hyvä kuumetta ja kipua lievittävä lääke. Oikein annosteltuna ja lyhytaikaisesti käytettynä parasetamolilla voi hoitaa myös päänsärkyä.
– Raskaana oleville parasetamoli on ensisijainen lääke. Lapsille käy periaatteessa myös ibuprofeeni ja yli kolmevuotiaille asetyylisalisyylihappokin, mutta parasetamoli on heillekin aina ensisijainen lääke. Ibuprofeenista on olemassa lapsille liuos, jota annostellaan kilojen mukaan, mutta raskaana oleville ne taas eivät sovi lainkaan. Parasetamoli on ensisijainen lääke myös diagnosoituun nivelrikkoon ja sen aiheuttamiin kiputiloihin.
Aikuiset saavat ottaa parasetamolia enintään kolme tablettia eli kolme grammaa päivässä. Lapsilla annostus lasketaan kilojen mukaan. Kuurimaisesti parasetamolia voidaan käyttää vain lääkärin määräyksestä johonkin krooniseen kiputilaan.
Kenelle ei?
Parasetamolin riskit liittyvät siihen, että se poistuu kehosta maksan kautta. Jos sitä ottaa yli ohjeistetun annosmäärän, siitä tulee haitallista. Haittavaikutukset kohdistuvat nimenomaan maksaan, joten parasetamolin käyttöä tulee välttää varsinkin isojen alkoholiannosten kanssa.
– Parasetamoli sopii yleensä lähes kaikille. Nykyisen tutkimustiedon perusteella se on kuitenkin tehoton esimerkiksi akuutissa selkäkivussa, joten siihen sitä ei kannata käyttää ensisijaisena lääkkeenä, Aaltonen sanoo.
Asetyylisalisyylihappo (aspiriini) – ei koskaan ensisijainen särkylääke
Asetyylisalisyylihappo vaikuttaa täysin samalla mekanismilla kuin ibuprofeeni. Molemmat ovat tulehduskipulääkkeitä ja toimivat samoihin kipu- ja kuumetiloihin.
– Eniten asetyylisalisyylihappoa lääkkeeksi ostavat ikäihmiset. Uskon tämän johtuvan siitä, että asetyylisalisyylihappo on näistä lääkeaineista vanhin ja ollut markkinoilla pisimpään. Sen kauppanimet Aspirin ja Disperin ovat usein vanhuksille tuttuja, joten osa käyttää sitä vanhasta tottumuksesta, Aaltonen kertoo.
Flunssalääkejuomissa on asetyylisalisyylihappoa vaikuttavana aineena siksi, että se ei maistu kovin pahalle. Siitä on siis helpompi tehdä juotavia lääkevalmisteita. Farmaseuttisen tuotekehityksen myötä markkinoille on tosin hiljattain tullut vastaava ibuprofeenista tehty valmiste.
Huomioi muut lääkkeet, sairaudet ja herkkyydet
– Kipulääke valitaan aina yksilöllisesti. Jos ei ole varma siitä, mikä lääke itselle sopii, kannattaa ehdottomasti aina varmistaa valinta apteekin asiantuntijalta ja kertoa siitä myös lääkärille. Kaikki muut sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet vaikuttavat aina lääkkeen valintaan, Aaltonen kertoo.
Jos on yliherkkyyttä tulehduskipulääkkeille, esimerkiksi allerginen asetyylisalisyylihapolle, niin silloin ei suositella edes ibuprofeenia vaan aina parasetamolia.
– Joihinkin särkytiloihin saattaa sopia paremmin ibuprofeeni ja joihinkin parasetamoli, mutta käytännössä molemmilla on ihan yhtä hyvä kuumetta alentava ja kipua poistava vaikutus, Aaltonen sanoo.
Kenelle ei?
Asetyylisalisyylihappoa ei yleensä suositella ensisijaiseksi särkylääkkeeksi, koska se ohentaa verta. Myös muilla itsehoidon tulehduskipulääkkeillä eli ibuprofeenilla ja ketoprofeenilla on verta ohentava vaikutus, mutta asetyylisalisyylihapolla se on voimakkaampi ja pitkäkestoisempi.
– Toki jos ihminen itse kokee, että se auttaa paremmin kuin ibuprofeeni, se voi olla ihan hyvä vaihtoehto, Aaltonen sanoo.
Kannattaa myös varoa, ettei tule käyttäneeksi asetyylisalisyylihappoa sisältävää kuumajuomajauhetta samaan aikaan kuin ibuprofeenitabletteja: molemmat ovat tulehduskipulääkkeitä, ja yhdessä käytettynä niistä seuraa helpommin haittavaikutuksia.
Ketoprofeeni – suurempi riski vatsahaittavaikutuksiin
Ketoprofeeni on vähemmän tunnettu, mutta niin ikään itsehoitohyllystä löytyvä särkylääke. Vatsahaittavaikutusten riski on kuitenkin sillä suurempi kuin ibuprofeenilla, vaikka se on tarkoitettu ihan samoihin vaivoihin: päänsärkyyn, kuumeeseen, lihaskipuun ja flunssasärkyyn.
Kenelle ei?
Ketoprofeenia, samoin kuin asetyylisalisyylihappoa, suositellaan sellaisille henkilöille, jotka eivät ole saaneet riittävää tehoa parasetamolista tai ibuprofeenista. Vain tällaisissa tapauksissa kannattaa kokeilla, olisiko ketoprofeeni tai asetyylisalisyylihappo tehokkaampi vaihtoehto. Yhteensopivuus muiden lääkkeiden ja sairauksien kanssa tulee aina varmistaa.
Lue myös: Ethän syö useampaa tulehduskipulääkettä yhtä aikaa? Lääkejuomakin lasketaan!