Mikkelin vanhussurmasta tuomittu nuorukainen haluaa viedä asian korkeimpaan oikeuteen.
Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi parikymppisen Sameli Suomalan 85-vuotiaan naisen taposta aiemmin tässä kuussa. Rangaistukseksi mikkeliläismies määrättiin 10 vuoden ja 8 kuukauden mittaiseen vankeuteen.
Aiemmin käräjäoikeus katsoi miehen syyttömäksi.
Miehen puolustusasianajaja Aino Kuulasmaa kertoo MTV Uutisille, että Suomala aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Puolustus haluaisi asiasta vielä kolmannen mielipiteen, sillä kyse on poikkeuksellisesta tapauksesta.
– Tässä on kysymyksessä hyvinkin merkittävä asia. On vakava rikosnimike ja kahden toimivaltaisen tuomioistuimen täysin päinvastaiset lopputulokset. Onhan se asetelmana jo itsessään sellainen, Kuulasmaa perustelee.
Kuulasmaan mukaan mahdollisen valituksen sisältö tarkentuu myöhemmin.
Lue myös: Poikkeuksellinen käänne: Mikkelin vanhussurmasta sittenkin tuomio – tekijä on asunnossa käynyt nuori mies
Uhrin asuntoon tunkeuduttiin keskellä yötä
Yli kymmenen vuoden vankeustuomioon johtanut henkirikos tapahtui tapaninpäivän vastaisena yönä vuonna 2020.
Hovioikeuden mukaan Suomala tunkeutui iäkkään mikkeliläisnaisen asuntoon keskellä yötä ja teki uhrille rajua väkivaltaa. Hän ei tuntenut uhria ennalta millään tavalla.
Henkirikokselle ei ole selvinnyt mitään motiivia.
Suomala oli tapahtumien aikaan päihtynyt, eikä oman kertomuksensa mukaan muista ajalta mitään. Hän silti kiistää syyllistyneensä henkirikokseen.
Mies on arvellut muistikatkoksen johtuvan siitä, että hänet olisi aiemmin illan aikana huumattu tavalla tai toisella. Hän on toisaalta itse kertonut nauttineensa illan aikana pitkälle toistakymmentä annosta alkoholia.
Ennen henkirikoksen tapahtuma-aikaa mies riehui Mikkelin keskustassa sijaitsevalla juhlatilalla ja hajotti paikkoja. Näiltä osin hänet on tuomittu lainvoimaisesti vahingonteosta.
3:18
Katso video: Näin MTV Uutisten rikostoimittaja arvioi Mikkelin vanhusmurhan hovioikeuskäsittelyn ensimmäistä päivää.
Kävi kiistattomasti asunnossa, mutta...
Sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa todettiin, että Suomala oli kiistattomasti käynyt henkirikoksen uhriksi joutuneen naisen asunnossa henkirikoksen tapahtuma-aikaan.
Tästä todisteena oli useita yksittäisiä seikkoja. Esimerkiksi Suomalan kengänjälkiä ja kädenjälki löydettiin naisen asunnolta. Uhrin verta puolestaan löytyi Suomalan asunnolta löydetyistä vaatteista. Todistajina kuullut naapurit kertoivat nähneensä syytetyn tuntomerkkeihin sopivan miehen liikkuvan taloyhtiön rappukäytävässä.
Käräjäoikeus piti tästä huolimatta mahdollisena, että henkirikoksen olisi tehnyt Suomalan sijaan joku muu asunnossa käynyt henkilö.
Käräjillä Suomala vapautettiin henkirikossyytteestä kokonaan.
Itä-Suomen hovioikeus puolestaan katsoi, ettei syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä, ja että henkirikoksen tekijä ei voi olla kukaan muu. Asunnosta ei löydetty mitään jälkiä ulkopuolisesta tekijästä. Todisteet myös viittasivat siihen, että tekijä on teosta syytetty mies.
Oikeusasteet olivat asiasta siis täysin päinvastaista mieltä. Vaikka hovioikeus tuomitsikin henkirikoksesta syytetyn miehen, tuomio ei kuitenkaan tullut syyttäjän ensisijaisesti ajamasta syytekohdasta.
Syyttäjä olisi halunnut miehelle rangaistuksen murhasta. Hovioikeuden mukaan teko ei täyttänyt murhan tunnusmerkkejä. Tuomio tuli taposta.
Yksi tärkeimmistä murhaa vastaan puhuneista seikoista oli hovioikeuden mukaan se, että jutussa todistajina kuultujen naapurien mukaan teon aikaan uhrin asunnosta kuului mekastusta vain hetken ajan. Hovioikeus päätteli, ettei uhrille tehty väkivalta voinut siten olla kovinkaan pitkäkestoista.