Mikko Alatalo avautuu uutuuskirjassa avovaimon itsemurhasta ja intohimostaan naisiin: "En voi mitään sille, että tykkään naisista, rakastan naisia"

Miltä tuntuu vajota kansan suuresta suosikista ihmisten sylkykupiksi?

Sen tietää Mikko Alatalo, joka kertoo Tuomas Marjamäen uutuuskirjassa Hän hymyilee kuin Mikko (Docendo) paitsi elämänsä onnistumisista, musiikista ja politiikasta myös talousvaikeuksistaan, syrjähypyistään, kansan pilkasta ja rankimmasta kaikesta: avovaimon itsemurhasta keskellä pahinta lamaa.

Naisten kaatamisen tarve oli kova

Kiimingin Alakylässä Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1951 syntynyt Alatalo tuli tutuksi suurelle yleisölle muusikkona ja toimittajana. 

Muusikkona hän saavutti kansan syvien rivien suosion viimeistään Syksyn Sävelessä, jonka hän voitti peräti 4 kertaa. Aiemmin hän oli tehnyt musiikkia muun muassa Juice Leskisen kanssa. TV:ssä hän työskenteli muun muassa Hittimittari- ja Iltatähti-ohjelmien juontajana.

Erityisesti muusikkona hän saattoi toteuttaa yhtä ”intohimoaan”, naisten kanssa seurustelua. Alatalo kertoo kirjassa olleensa tytöistä ja naisista kiinnostunut pienestä pitäen.

– Olin luokkani pienimpiä, silmälasit päässä ja vähän kirjanoppineen näköinen. Rajua jätkää musta ei olisi saanut tekemälläkään. Mutta kitaran kanssa olin kaksikymmentä senttiä pidempi ja paljon komeampi. (…) Kuulin, kun isommat tytöt sanoivat minua katsellessaan ”Mikko on upana” ja tajusin, että tässä on tulevaisuus, Alatalo kertoo.

Lue myös arvio: Mikko Alatalon elämäkerta on karu tarina levottomasta miehestä, joka yritti parantaa maailman, mutta hukkasi ihmisen

Aikuisella iällä naisten kaatamisen tarve kasvoi entisestään. Alatalon mukaan se johtui hänen  ADHD-luonteestaan.

– Siihen aikaan oli tapana palkita erityisen ihania ja anteliaita naisia tekemällä heistä lauluja. Juice piilotti Klovniin kolmen naisen nimen, jotka löytyvät sieltä tekstistä. Siellä on sirpaleita, helinää ja tuuli, joka tuskaa lievittää, Alatalo paljastaa.

”Olihan mulla naisihailijoita keikoilla”

Alatalon ensimmäinen puoliso oli Marja Mattila, jonka kanssa hän sai kaksi poikaa. 

Rakkauselämä ei perheen perustamisen myötä rajoittunut kodin seiniin. 

– Olihan mulla naisihailijoita keikoilla. Kenelläpä artistilla ei olisi ollut? En voi mitään sille, että tykkään naisista, rakastan naisia. Ja kun he tulevat pyytämään, että kirjoitan nimmarin rintaan, niin kyllä mä kirjoitan. Vieläkin, Alatalo toteaa.

Avoliitto Mattilan kanssa oli avoin – sen Alatalo oli sanonut julkisestikin. Muista naisista pariskunnalla oli joskus puhetta. 

– Marja vain totesi, että ”Jaanoja tulee ja Jaanoja menee”. Hän osasi suhtautua asiaan aika viileästi. Marjan menoista en tiedä, mutta kyllä hän antoi kaiken rakkautensa pojillemme. Nuorta sensuellia Marjaa ihaili moni mies, Alatalo kertoo.

Alatalo kertoo pettämisistään vielä nykyisenkin avioliiton aikana Seija Alatalon kanssa. Tässä liitossa se oli hänen mukaansa tosin molemminpuolista.

Avovaimon itsemurha ajoi elämän kaaokseen

Mikko Alatalon elämän traagisin tapahtuma oli avovaimon itsemurha vuonna 1992.

1990-luvun alun lama osui kipeästi myös Alatalon perheeseen. Alatalo oli velkaantunut talonsa laajennuksen vuoksi sekä elänyt mukavan yltäkylläistä elämää tasaisiin tulovirtoihin luottaen.

Alatalo kertoo kirjassa, että avovaimo kärsi stressistä ja väsyi. Myös Alatalon naissuhteet olivat alkaneet rasittaa liittoa. Mattilalla ei ollut ollut omaa uraa, vaan hän oli omistautunut kodilleen, lapsilleen ja miehelleen.

Marraskuussa 1992 pariskunnan 17-vuotias Jaska löysi äitinsä alakerran vaatehuoneesta hirttäytyneenä. Hän oli tuolloin kotonaan kahdestaan 14-vuotiaan veljensä kanssa. Alatalo oli matkalla keikalle.

Alatalo sai tiedon autossa Iittalaan, kun kännykkä soi. 

Hän kertoo olleensa jälkeenpäin vihainen omalle sokeudelleen. Hän ei ymmärrä sitä, miten hän ei voinut nähdä, kuinka masentunut ja huolissaan Marja oli.

Alatalo ei vieläkään tiedä, mikä oli lopulta Mattilan motiivi lähteä oman käden kautta. Joka tapauksessa tuon perjantai-iltapäivän aikana perheen elämä ajautui kaaokseen, jonka keskellä oli yritettävä pysyä.

Alatalo yritti pitää kuolinsyyn salassa

Yhdestä yksityiskohdasta Alatalo oli päättänyt vaieta julkisuudessa. Suuri joukko ihmisiä tiesi Mattila kohtalon maanantaiaamuna, kun tieto Ilta-Sanomien lööpin kautta tuli julkisuuteen. Yllätys sen sijaan oli uutisessa mainittu kuolinsyy: Mattila oli uutisen mukaan kuollut äkilliseen sairauskohtaukseen.

Myöhemmin oikea tieto tuli julki, mitä vastaan Alatalo vielä koitti pyristellä, mutta avautui asiasta lopulta itse.

Mattila ja Alatalon avoliitto kesti 19 vuotta.

Tragedian jälkeen Alatalosta tuli kansan sylkykuppi

Avovaimon kuoleman jälkeen Alatalo sai paljon sympatiaa osakseen, mutta osa ihmisistä tuntui Alatalon mukaan olevan iloinen hänen menetyksestään.

– Se oli kuulemma kapakkapöytien iloinen puheenaihe. ”No nyt se Alatalo vihdoinkin ajoi seinään ja sai turpiinsa oikein kunnolla!” Vastaan käveli kaupungilla pari Aulabaarin vakioasiakasta, tuttuja rokkareita. He hymyilivät leveästi, kun näkivät minut ja toinen kyseli ”No mites nyt menee.” 

–Kaksi pahasydämistä naista Pispalasta kirjoitti minulle kirjeen. Luulin, että he lohduttavat, mutta minun toivottiinkin tekevän itsemurhan. ”Olisit edes miehen näköinen, mutta kun olet tuollainen pikkupoika”, naiset kirjoittivat, Alatalo muistelee.

Uusi vaimo löytyi fanipiireistä

Alatalon tuleva vaimo, Seija Marttila, tuli kuvaan mukaan melko pian Marjan itsemurhan jälkeen. 

Alun perin he olivat tavanneet jo 70-luvun lopulla Lapuan urheiluhallissa, jossa Alatalo oli ollut keikalla. Marttila oli tuolloin 15-vuotias Alatalo-fani.

Aikuisen iän kohtaaminen johti avioliittoon, joka on säilynyt tähän asti. Pariskunnalla on kaksi lasta.

Tuleva presidentti ja kansanedustaja potkittiin kapakasta

Hän hymyilee kuin Mikko -kirja vilisee tuttuja nimiä julkisuudesta, mutta ehkä yllättäväin niistä on presidentti Sauli Niinistö.

Niinistön Alatalo tapasi ensimmäisen kerran Tampereen opiskeluvuosinaan 70-luvulla. Hyvä ystävä ja kollega Harri Rinne oli kutsunut Alatalon ja Juice Leskisen kämpilleen tapaamaan vanhoja luokkakavereitaan Salosta. 

– Siellä istui myös nuori kiharatukkainen poika, teräväpäinen ja huumorintajuinen juridiikan opiskelija. Hänen nimensä oli Sauli Väinämö Niinistö, Alatalo kuvaa ensitapaamista.

Tuona iltana Otavalankadulla kului runsaasti alkoholijuomia ja soitto soi. Alatalo muistelee, että ohjelmassa oli ainakin uusi hitti Panomies. 

Pitkäksi venyneiden etkojen jälkeen lähdettiin jatkamaan hauskanpitoa kaupungille. Portieeri päätti kuitenkin evätä humaltuneelta seurueelta pääsyn kantakapakka Tillikkaan. 

– Juice tunsi portsarin ja sai puhuttua meidät sisälle, mutta siinä vaiheessa Niinistö alkoi vielä vängätä, kuinka diskriminointi ei ollut oikeudenmukaista. Portsari suuttui ja lensimme kaikki pihalle, Alatalo kertoo.

Vaikka Alatalosta tuli myöhemmin kansanedustaja, Niinistö päätyi johtotehtäviin ja molemmat saivat Aaro-nimiset pojat. Kohtaamiset eduskunnan kuppilassa ja Presidentinlinnan Valtiosalissa olivat kuitenkin sittemmin muodollisempia.

Jutun kuvat ovat Tuomas Marjamäen Hän hymyilee kuin Mikko -kirjan kuvitusta.