Keittiöelämää-sarjan Mikko tunnetaan ystävien keskuudessa positiivisuudestaan. Hän kertoo, ettei elämä kuitenkaan aina ole ollut pelkkää iloa.
Keittiöelämää on MTV3:n uutuussarja, jossa kahdeksan suomalaista perhettä avaavat keittiöpuuhansa ja ruokapöytäkeskustelunsa televisiokatsojille.
Hyvänmielen ohjelmassa tavataan hyvin erilaisia perheitä, joista yksi on Muuramessa asuva Kallioloiden perhe. Perheeseen kuuluu kolme lasta, Veela, Remu ja Manu sekä vanhemmat Mikko ja Anne.
Kotiseudulleen Muurameen Mikko ja Anne muuttivat kolmenkympinkriisin saattelemina. Perhe löysi paikkansa kaupungista nopeasti. 2000-luvun alkupuolella Mikko valittiin Muuramen positiivisimmaksi ihmiseksi.
Valinta tapahtui lippuäänestyksellä Muuramen markkinoilla.
– Sain palkinnoksi tonttupatsaan, mutta ei siihenkään ollut kirjoitettu sitä vuotta jolloin voitin, Mikko kertoo.
Hän on ollut omien sanojensa mukaan aina positiivinen perusluonteeltaan, mutta toisinaan hyvällä mielellä on ollut vaikea pysyä.
– Aika ajoin sitä unohtaa itsensä. En oikein tiedä mistä se johtuu, mutta yhtäkkiä pään ylle kertyy synkät pilvet ja myrsky. Yhtäkkiä huomaa, ettei jaksa lukea kirjoja eikä kuunnella musiikkia. Jos yrittää keskittyä johonkin, niin silmä vain hyppii paikasta toiseen.
– Kaikesta syyttää itseänsä, kun ei saa mitään aikaiseksi, ja seuraava aste on, että syytteleekin jo muita. Sitten lähtevät yöunet ja ruoka ei enää maistu miltään. Seuraavaksi pettää henkilökohtainen hygienia, miettii, että miksi sitä pitäisi hampaat pestä joka ilta. Kyllä minulla on masennusjaksoja ollut, hän kertoo avoimena.
Mikko sanoo tunnistavansa hiipivän masennuksen nykyään nopeasti.
– Jos alkaa ahdistaa, niin otan ihan pirun nopeasti aikalisän. Mutta jos tilanne menee liian pitkälle, niin täytyy soittaa omalle psykologille.
Mikko kertoo, että nyt psykologin luona ei ole tarvinnut käydä moneen vuoteen. Aiemmin hän kävi keskustelemassa muutamassa jaksossa, useiden vuosien ajan.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
– Mutta on se oma psykologi edelleen pikavalintana puhelimessa, Mikko naurahtaa.
Mikko kertoo masennusjaksojen lähteneen liikkeelle usein jonkinlaisesta tragediasta elämässä.
– Esimerkiksi 2013 meillä meni firmassa todella hyvin keväällä. Palkkasimme paljon jengiä. Kieriskelin oikein ylpeydessä, että muualla markkinointialalla sakkaa, mutta meillä tiimi vain kasvaa. Siinä oli kaikenlaisia varmoja diilejä ja kaikki näytti hyvältä. Syksyllä 2013 ne varmat kaupat sulivat yksi kerrallaan. Piti käynnistää yt-neuvottelut ja antaa potkuja. Siinä joutui miettimään, että mitä helvetin järkeä tässä on, hän muistelee.
– Kun tekee täydellä sielulla jotain asiaa, johon uskoo koko sydämestään, niin silloin myös sattuu. Kun on ideologinen, kertoo avoimesti omista arvoistaan ja on mukana tunteella, niin voi saavuttaa jotain, mutta samalla on paljon haavoittuvaisempi. Kun asiat menevät ihon alle, niin silloin tarvitaan ystäviä, perhettä ja tukiverkkoa.
Hän toteaa, että tukiverkon lisäksi hän on kehittänyt myös omia keinoja, joilla päästä yli masennusjaksoistaan.
– Kun on joskus möyrinyt, niin on opetellut siihen, että pakottaa itsensä lukemaan kirjoja, kuuntelemaan musiikkia ja menemään lenkille. Minulle se toimii. Pakotan itseni katsomaan peiliin ja sanomaan itselleni, että ”Mikko, sinä olet hyvä tyyppi”.