Puolassa muistellaan tänään Smolenskin lentoturmaa, josta tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta.
Oudossa lento-onnettomuudessa Länsi-Venäjällä sai surmansa Puolan silloinen presidentti Lech Kaczynski puolisoineen sekä lukuisia Puolan hallituksen, parlamentin sekä armeijan johtohenkilöitä. Syy on edelleen arvoitus.
Oli sumuinen lauantaiaamu Länsi-Venäjällä 10.4.2010. Puolan presidentti ja laaja delegaatio maan korkeinta johtoa oli matkalla Venäjälle muistelemaan Katynin joukkomurhan uhreja tapahtuman 70-vuotispäivän johdosta.
Katynin joukkomurhassa Neuvostoliitto murhasi noin 21 000 puolalaista vuonna 1940 lähellä Smolenskia, nykyisen Venäjän alueella.
Presidentti, arkkipiispa, ilma-, maa- ja merivoimien komentajat...
Lennon matkustajaluettelo oli vaikuttava.
Mukana olivat muiden muassa presidentti Lech Kaczynski, hänen vaimonsa Maria Kaczynska, turvallisuuspalvelun johtaja Aleksander Szczyglo, varaulkoministeri Andrzej Kremer, yleisesikunnan päällikkö Franciszek Gagor sekä armeijan ilmavoimien, merivoimien ja erikoisjoukkojen komentajat, keskuspankin johtaja Slawomir Skrzypek, oikeusasiamies Janusz Kochanowski, sekä arkkipiispa Miron Chodakowski. Suurin osa muista matkustajista oli Puolan parlamentin kansanedustajia.
Kaikkiaan lennolla oli 96 ihmistä. Kaikki saivat surmansa kun kone syöksyi maahan.
Pilotti kieltäytyi kentän ohjeista
Onnettomuus on outo, sillä lentäjä käyttäytyi ennen turmaa hyvin erikoisesti.
Smolenskin kentältä otettiin yhteyttä koneeseen ja kehotettiin laskeutumaan Minskin kentälle poikkeuksellisen sankan sumun vuoksi. Lentäjä kuitenkin kieltäytyi toimimasta näin - todennäköisesti kyydissä olevien arvovieraiden ja pian alkavien juhlallisuuksien takia.
Lentäjä yritti laskeutua Smolenskin kentälle kaikkiaan neljä kertaa. Neljännellä yrityksellä kone iskeytyi puunlatvoihin ja syöksyi maahan.
Lentäjän erikoinen toiminta on herättänyt paljon epäilyksiä ja jopa salaliittoteorioita. Mustista laatikoista on muun muassa paljastunut, että ohjaamossa oli vain varttia ennen turmaa muitakin ihmisiä kuin pilotit.
Ainakin yksi nauhoilla kuuluvista äänistä on tunnistettu ilmavoimien komentajan Andrzej Blasikin ääneksi. Blasik oli itsekin kokenut lentäjä.
Joka tapauksessa neljä laskeutumisyritystä on varsin epätavallista.
Eräänä taustatekijänä pidetään sitä, että kaksi vuotta aikaisemmin sama pilotti oli turvallisuussyistä kieltäytynyt laskeutumasta presidentin koneella Georgian sotatoimialueelle.
Presidentti Kaczynski antoi tapauksen vuoksi lentäjälleen julkiset nuhteet ja uhkasi antaa tälle potkut ilmavoimista.
Smolenskin tapauksessa pilotti toimikin toisin.
Kova isku myös Tupolev-yhtiölle
Onnettomuus aiheutti kovan kolauksen myös Tupolev-lentokoneyhtiölle.
Turmakone oli parikymmentä vuotta vanha Tupolev 154, jossa oli todettu teknisiä ongelmia aiemmin. Puola olikin ehtinyt suunnitella uuden koneen hankkimista jo kahden vuoden ajan, mutta onnettomuus ehti tapahtua ensin.
Kyseisen tyyppiset koneet olivat tätä ennenkin joutuneet useisiin onnettomuuksiin muun muassa Venäjällä, ja Venäjän valtiollinen lentoyhtiö Aeroflot oli jo tätä ennen vetänyt kaikki tämän tyyppiset koneet pois käytöstä.
Tästä huolimatta teknistä vikaa ei edelleenkään pidetä turman syynä.
Muitakin erikoisuuksia turmassa oli. Moni on ihmetellyt, miksi ylipäätään näin suuri joukko maan korkeinta johtoa matkustaa samalla koneella.
Useissa suuryrityksissäkin on lento-onnettomuuksien varalta säännöt, joiden mukaan pääjohtajat eivät matkusta samoilla koneilla. Samanlainen sääntö oli voimassa ainakin Puolan puolustusvoimissa. Miksi siis sitä ei noudatettu, vaan päinvastoin sekä armeijan että koko valtion keskeinen johto istui samassa koneessa?
Erityisesti Puolan armeija joutuikin Smolenskin turman vuoksi johtajuuskriisiin, sillä samalla kertaa menehtyivät yleisesikunnan päällikkö sekä ilmavoimien, maavoimien ja laivaston komentajat.
Katynin uhrien muistojuhlasta tuli saman tien kaksinkertainen surujuhla.