Syyrialaiset pakenevat naapurimaihinsa Turkkiin, Irakiin, Libanoniin, Jordaniaan, ja Eurooppaan. Yksi ilmansuunta, johon he eivät pääse, on etelä. Persianlahden maiden syyrialaispakolaisten vastaanottosarakkeissa on luku nolla.
Öljyllä ja maakaasulla vaurastuneilla mailla olisi varaa ottaa pakolaisia. Suljettujen rajaporttien taustalla ovat poliittiset syyt, sillä Persianlahdelle on takavuosikymmeninä paennut muun muassa palestiinalaisia, libanonilaisia ja irakilaisia.
Heistä ei kuitenkaan koskaan puhuttu pakolaisina, ja he enemmän tai vähemmän sulautuivat yhteiskuntiin ja työvoimaan. Syyrialaisten on puolestaan äärimmäisen vaikea saada viisumia Persianlahden maihin.
Syyriaa viime vuosikymmeniä kovaotteisesti johtaneet Hafez al-Assad ja hänen poikansa Bashar al-Assad ovat olleet piikki muun muassa Saudi-Arabian lihassa. Maallistuneet Assadit edustavat shiialaisia lähellä olevaa Syyrian alaviitti-vähemmistöä.
Persianlahdella monet sunnit pitävät heitä kerettiläisinä. Nykyisessä sodassa Persianlahden sunnit tukevat Assadien vastaista oppositiota muun muassa asein.
Assadien vastaisuus johtuu myös Syyrian ja Iranin läheisistä suhteista. Shiia-johtoinen Iran on rakentanut omaa poliittista otettaan Lähi-idässä Syyriasta Libanonin Hizbollah-järjestöön ja Jemeniin, ja Iranilla on shiiaenemmistöisessä Irakissa paljon vaikutusvaltaa.
Saudi-Arabialle Iran on alueen suurin vastustaja. Saudi-Arabiassa on oma shiiavähemmistönsä, Bahrainissa shiiaenemmistöä hallitsevat sunnalainen Khalifa-suku.
Pelko uudenlaisista ajatuksista
Syyriasta kuitenkin pakenee niin sunneja, shiioja, kurdeja kuin kristittyjä ja muita vähemmistöjä. Yksi syy kieltolinjalle on, että Persianlahden patakonservatiivisten ja epädemokraattisten maiden johtajat pelkäävät arabikansannousujen hengen ja ajatusten saapumista maihin syyrialaispakolaisten myötä.
Saudihallinnolle maallinen syyrialainen on vaarallisempi kuin jihadistihenkinen arabi.
Persianlahden maat ovat esittäneet nihkeydelleen syyksi myös sen, että maiden korkea hinta-taso olisi liikaa syyrialaispakolaisille.
Yhteiskuntiin sopeutumista haittaisivat puolestaan sodan aiheuttamat traumat, kuuluu toinen perustelu.
Syyrialaispakolaisten saapuminen sulkeutuneisiin Persianlahden maihin kohdistaisi huomiota pakolaisten kohteluun, ja samalla muistuttaisi näiden maiden omien kansalaisten - tai pikemminkin alamaisten - kohtelusta, puhumattakaan niissä olevista, Kaakkois-Aasiasta tulleista siirtotyöläisistä.
Eivät mukana pakolaissopimuksessa
Persianlahden maat eivät ole allekirjoittaneet vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta. Se muun muassa määrittelee pakolaisuuden kriteerit ja pakolaisten oikeudet.
Sopimusvaltion on lisäksi suojeltava henkilökohtaisen vainon kohteeksi joutuneita. Maat eivät myöskään saa palauttaa henkilöä takaisin alueelle, missä hän on vakavassa vaarassa.
Nollalinjaansa Perisanlahden arabimaat ovat pehmentäneet antamalla vähintään satoja miljoonia euroja pakolaistoimintaan lähimaissa.
Länsivallat eivät ole näkyvästi arvostelleet Persianlahden arabimaita linjastaan. Niillä on käsissään polttoainease.