Asiantuntija: Tästä Jemenin Huthi-kapinallisten laivahyökkäyksissä on kyse

Tanskalaisvarustamo Maersk oli vielä muutama päivä sitten aikonut purjehtia kymmenillä rahtialuksillaan Suezin kanavan kautta lähiviikkoina. 

Viime öiset hyökkäykset Maersk Hangzhouta vastaan Punaisellamerellä lähellä Baba l-Mandabin salmea muutti suunnitelmat, ainakin kahdeksi päiväksi, vaikka samoilla vesillä partioivat yhdysvaltalaisalukset tuhosivat alusta vastaan iskeneet jemeniläisten huthi-kapinallisten ohjukset ja veneet.

Uutistoimisto Reutersin listauksen mukaan ainakin 17 suurta varustamoa on keskeyttänyt laivaliikenteensä toistaiseksi Suezin kautta huthien viime viikkojen hyökkäysten takia. 

Varustamot joko seisottavat laivojaan lähivesillä, tai kierrättävät ne Hyväntoivonniemen kautta. Kiertotie Afrikan ympäri tuo matkaa kahdesta kolmeen lisäviikkoa, ja kustannukset päälle. 

Huthit sanovat hyökkäyksillään vastustavansa Israelin hyökkäyssotaa Gazassa.

– Totta, mutta vain osin, sanoo MTV:n uutisille Jemen-tutkija Susanne Dahlgren, joka toimii nyt Suomen Lähi-idän instituutin johtajana. 

Lue myös: Yhdysvallat upotti kolme huthikapinallisten alusta – olivat iskeneet tanskalaiseen konttilaivaan

Huthit hakevat kansan tukea vallalleen

– Iskut juuri nyt liittyvät Gazan sotaan, ja huthit haluavat olla osa Iranin johtamaa rintamaa (Israelia vastaan). Mutta on myös sisäpoliittinen syy. Huthit ovat käytännössä vallassa Jemenin pohjoisosassa, niiden hallinto ei ole millään tavalla sellainen, jota ihmiset tukisivat, mutta sen sijaan saavat suuresti kannatusta, että ovat militantteja palestiinalaisten puolesta.

Arabimaista Jemen - tai sitä ennen Etelä- ja Pohjois-Jemen - ei ole ollut äänekkäin palestiinalaisten oikeuksien puolustaja. 

Huthit ovat 2000-luvun alusta lähtien julistaneet kuolemaa Israelille ja Yhdysvalloille. Näin raju iskulause on ihmetyttänyt jemeniläisiä, Dahlgren muistuttaa. 

Huthit ovat hyvin aseistettuja. Tämän vuoden syyskuussa huthien hallussa olevassa pääkaupunki Sanaassa pidetyssä sotilasparaatissa kapinalliset näyttivät muulta kuin resupekka-armeijalta, ainakin uutiskuvien perusteella.

Huthit haluavat Iranin tuen jatkuvan

Huthit saavat tukea Iranilta, usein välikäsien kautta. Ja jotta tuki jatkuisi, sen on hyvä pitää itseään esillä Gazan sodan aikana, sillä Israeliin on suunnattu iskuja myös Libanonista, Irakista ja Syyriasta, Dahlgren sanoo. 

Gazan sodan vastustamisella ja rahtilaivoihin hyökkäämällä se myös pyrkii vahvistamaan heikkoa kannatustaan. Vanha hyväksi todettu keino: kohdista syyt ja aggressio ulkopuolisiin. 

Dahlgren mainitsee kiintoisana yksityiskohtana., että huthit ovat ainoa valtio tai sellaisena esiintyvä, joka on julistanut sodan Israelille vuoden 1973 sodan jälkeen.

Huthit olivat nimittäin aiemmin saaneet kansan tukea, kun he taistelivat Saudi-Arabian monivuotista hyökkäystä Jemeniä vastaan. 

Huthit ja Saudi-Arabia sopivat tulitauosta viime vuonna. Se on jotakuinkin pitänyt, ja Riad on halunnut neuvotella pysyvästä rauhasta. Saudit olivat juuttuneet Jemeniin, ja halusivat huthien ohjusiskujen loppuvan.  

Hutheilla strateginen kyky iskeä

– Huthit ampuivat 2021 raketteja F1-kisoihin Jeddassa, ja he ovat myös osuneet lentokentälle Arabiemiraateissa. Hutheilla on kyky tehdä strategisia iskuja, ja saudit ja emiraatit haluavat niiden loppuvan. 

Saudi-Arabia on myös parannellut suhteitaan Iraniin, joka sekin on halunnut rauhoittaa Jemenin. Sille huthien valta Jemenissä on voitto, Dahlgren valottaa. Myös Brics-maiden ryhmä hakee uusia liittolaisia alueelta: Egyptin, Iranin, Saudi-Arabian ja Yhdistyneet arabiemiraatit. 

Tällainen suhteiden tiivistyminen on Israelin kannalta huolestuttavaa, kun arkkivihollinen Iran lähenee Israelin kanssa keskustelevia Persianlahden arabimaita. 

Myös Arabianmerellä, Adeninlahdella ja Persianlahdella usein sota-aluksin partioiva Yhdysvallat on tyytyväinen liittolaisensa saudien ja huthien vihanpidon hillitsemiseen. Siksi se ei ole halunnut hyökätä huthikohteisiin Jemenissä, van tyytynyt puolustamaan kauppalaivoja, Dahlgren kertoo. 

Gazan sota mullisti monia asioita. 

Se veti Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan painoaan siirtävää Yhdysvaltoja takaisin perinteiselle valta-alueelleen.

Yhdysvaltain uuteen operaatioon ei tunkua

Yhdysvaltain pari viikkoa sitten perustamaan Prosperity Shield – operaatioon Arabian niemimaan vesillä ei ole ollut paljon tunkua, vaikka sen aiemmin siellä perustamissa sotaryhmissä on mukana kymmeniä Euroopan ja arabimaita, ja myös muualta.  

– Nyt mukana (Prosperity Shield)-operaatiossa on vain yksi arabimaa, Bahrain. Arabimaat kokevat, että operaatiolla suojataan Israelia, joten ne eivät halua olla mukana, Dahlgren sanoo.

Yhdysvaltain mukaan operaatiossa on mukana yli 20 maata, ja sen tarkoitus on suojella siviilimeriliikennettä. Espanja, Italia ja Intia ovat olleet haluttomia lähtemään mukaan, Britannia ja Kreikka sen sijaan ovat mukana, uutistoimisto Reutersin mukaan.  

Toistaiseksi huthien hyökkäysten aiheuttama rahtilaivojen Suez-välttely on vaikutukseltaan pieni, arvioi MTV:n uutisille logistiikan professori Lauri Ojala Turun yliopistosta.  

– Tämä (hyökkäysten kesto) on sen verran lyhyt aika, että akuutti vaikutus on vielä melko pieni koko maailmataloutta ajatellen, vaikkakin Suez on aika tärkeä kauppareitti. 

Suezin kautta paljon konttiliikennettä

Hän kuitenkin muistuttaa, että seurausvaikutuksia toki on, sillä globaalin konttiliikenteen arvosta 20-30 prosenttia menee Suezin kautta. 

Varustamot ovat tottuneet alueen vesien epävarmuuteen. Esimerkiksi Somaliasta hyökkäävät merirosvot ovat piinanneet aluksia.

Laivaliikennettä myös kulkee paljon Hyväntoivonniemen kautta Aasian ja Euroopan satamien välisessä liikenteessä. Jo siksi, että osa laivoista on liian suuria Suezin kanavaan. 

Sen sijaan Suezista purjehtii erityisesti valmistuotteita ja muuta korkea-arvoisempaa tavaraa,  komponentteja ja osia tuotteiden rakentamiseen, ja kulutustavaroiden osalta liikenteen takkuileminen näkyy nopeammin kuin vaikkapa viljalastien kohdalla, Ojala muistuttaa. 

– Jos tämä tilanne menisi ohi viikossa, niin tilanne tasaantuisi melko nopeasti, kuukaudessa parissa oltaisiin taas normaalissa aikataulussa ja rytmissä. Aika näyttää.