Moni aikuinen nainen on saattanut kuulla gynekologin vastaanotolla hämmentävän kysymyksen: "Oletko aikeissa hankkia lapsia?" Miksi ihmeessä tätä kysytään?
"Kun kävin pari vuotta sitten uusimassa e-pillerireseptini, gynekologini kysyi yhtäkkiä perustarkastuksen lomassa, onko minulla kumppania. – No, oletteko koskaan miettinyt, milloin olisi lasten aika? Onko sinulla haaveissa hankkia lapsia?
Kysymys tuli aivan puun takaa. Ihmettelin, että mitä se hänelle oikein kuuluu. Minä päätän omasta kehostani, ja siitä, hankinko lapsia vai en! Onko minun tehtäväni naisena vain synnyttää? Muistan tuohtuneeni ja sanoneeni, etten tiedä, lapsihaaveet eivät ole nyt ajankohtaisia. Vasta jälkikäteen tajusin, ettei hän kysynyt sitä syyllistävään tai vaativaan sävyyn."
– Nainen, 30, lapseton
Lapsettomuus on yleisempää Suomessa kuin missään muissa Pohjoismaissa.
Osa gynekologeista tai lääkäreistä on alkanut ottaa puheeksi toiveet mahdollisesta perheenlisäyksestä siksi, että 25-vuotiaasta alkaen naisen hedelmällisyys alkaa laskea. Raskauteen liittyvät riskit lisääntyvät merkittävästi 35 ikävuoden jälkeen.
Lapsettomuuden mahdollisuus ja ikänäkökulma on hyvä tuoda esille .
Mutta onko asiallista, että gynekologit kyselevät kolmeakymppiä lähestyviltä naisilta lapsihaaveista?
– Mielestäni on hyvä, että lääkäri ottaa asian puheeksi. Jos esimerkiksi asiakkaalla on vakituinen parisuhde ja hän on hakenut kymmenen vuotta ehkäisypillerireseptejä, kyllä siinä jossain kohtaa on hyvä kysyä, mitkä ne tulevaisuudensuunnitelmat ovat, Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Anne Lindfors pohtii.
Potilas tai asiakas voi toki tästä hämmentyä, suuttua tai jopa loukkaantua. Kysymys voi tuntua tungettelevalta tai jopa syyllistävältä.
– Ehkä olisi hyvä ilmaista, että tämä aihe otetaan esille kaikille kolmeakymmentä lähenteleville, pitkässä parisuhteessa oleville. Tätä kysytään kaikilta tässä vaiheessa, ei ainoastaan sinulta. Mielestäni lapsettomuuden mahdollisuus ja ikänäkökulma on tärkeää tuoda esille.
Ikä onkin oleellinen tekijä.
– Monet kokevat olevansa ikinuoria. Vaikka ikää tuleekin, mutta muutoin on terve ja energinen, siinä voi hämärtyä, onko neljäkymmentä vai kaksikymmentä. Ei välttämättä edes tajua, että tässähän koko ajan ikääntyy.
Me puhumme paljon ehkäisystä ja epätoivotuista raskauksista. Mutta entäpä lapsettomuuden mahdollisuudesta?
Me olemmekin tottuneet puhumaan enemmän ehkäisystä kuin lastenhankinnasta.
– Olen itse nelikymppinen ja kouluaikoina seksuaalivalistus painottui siihen, että kaikista kauheinta on, jos tulee raskaaksi. Silloin puhuttiin ainoastaan ehkäisystä. Olin 23-vuotias, kun oma gynekologini kysyi, tiedätkö, että nainen on hedelmällisimmillään 23-vuotiaana? Enkä todellakaan tiennyt, Lindfors kertoo.
– Jälkikäteen huomasin, että itselläni oli tuolloin todella pienet tiedot esimerkiksi siitä, miten hedelmöittyminen tapahtuu. Ja että on edes mahdollista, ettei välttämättä saakaan lapsia.
"Kysymys kuuluu, miten saadaan toivottuja lapsia?"
Suomessa lapsettomuus on kovassa kasvussa. Joka viides hedelmällisyysiän ohittaneista naisista on lapseton.
Vasta viime vuosina on ruvettu pohtimaan, miten suomalaisia voisi muistuttaa esimerkiksi iän merkityksellisyydestä hedelmällisyyden kannalta.
Tiedätkö, mitkä kaikki tekijät voivat vaikuttaa lapsettomuuteen?
– Lisääntymisterveydestä puhutaan vieläkin enemmän ehkäisyvinkkelistä: miten torjutaan epätoivottuja raskauksia. Useimmiten tänä päivänä kysymys onkin, miten saadaan aikaan toivottavia lapsia, Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen myös kuvailee.
– Tämä on iso haaste, sillä näyttää siltä, että varsinkin nuorilla naisilla tietoisuus hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä ei välttämättä ole niin hyvä, kuin mitä ajatellaan. Iän merkitys useimmiten tiedetään, mutta monia muita tekijöitä, kuten sairauksien, lääkkeiden tai elämäntapatekijöiden vaikutuksista ei aina tiedetä.
Esimerkiksi ylipaino ja tupakointi voivat altistaa keskenmenoille.
"Lastenhankintapäätökset ovat jokaisen yksilön omia päätöksiä"
Mikä sitten on sovelias tapa tuoda lapsettomuuden näkökulmaa esiin nuorille naisille tai miehille? Kovin harva haluaa saada suoraa neuvontaa tai ohjausta.
– Hankala kysymys on myös, mikä on oikea ikävaihe tuoda tämä esille ja voiko siitä ylipäätään muistuttaa: onko kyseessä sellainen yksityiselämän alue, johon ei saisikaan puuttua? Lastenhankintapäätökset ovat kuitenkin jokaisen yksilön omia päätöksiä. Onko se sitten liikaa puuttumista, jos lääkäri lähtee kyselemään aiheesta ja ohjailemaan, että nyt saattaisi olla korkea aika miettiä perheenlisäystä? Miettinen pohtii.
Miettisen mukaan hienotunteisuus on tässä avaintekijä: on tärkeää miettiä, miten asia otetaan esille. On myös hyvä muistaa, ettei lapsettomuus ole myöskään ongelma, jos henkilö itse haluaa elää lapsettomana.
– Harmillista on myös se, että naiset käyvät gynekologilla säännöllisesti, mutta miehillä ei ole vastaavaa tapaa. Ja usein lastenhankintapäätökseen tarvitaan mieskin, Miettinen muistuttaa.