Yhä useampi suomalainen ei löydä kumppania – miestenkin lapsihaaveet romuttuvat iän karttuessa

Monille tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta lapsettomuus on yleisempää Suomessa kuin missään muissa Pohjoismaissa.

– Joka viides hedelmällisyysiän ohittaneista naisista on lapseton. Miehistä vielä useampi, lähes 30 prosenttia, Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen kertoo.

Tilasto vuodelta 2015.

Muissa pohjoismaissa naisista alle 15 prosenttia on lapsettomia.

– Nykytiedon valossa näyttää siltä, että lapsettomuus Suomessa enemminkin kasvaa kuin vähenee.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö jälkikasvua haluttaisi tänä päivänä, tai että suuri osa suomalaisista olisi pyhästi päättänyt olla hankkimatta koskaan lapsia.

– Kyselyiden perusteella näyttää siltä, että kyseessä on valtaosaltaan ei-haluttu lapsettomuus. Mutta onko syy lapsettomuuteen se, ettei ole ollut kumppania, elämäntilanne ei ole tuntunut sopivalta, tai raskaaksitulo ei ole onnistunut joko iän tai muiden syiden takia, eikä ole haluttu lähteä lapsettomuushoitoihin?  Taustalla olevat syyt voivat olla hyvinkin moninaiset, Miettinen kuvaa.

Tutkija muistuttaa, ettei lapsettomuus kuitenkaan ole ongelma, jos henkilö haluaa elää lapsettomana. 

Sopivaa kumppania ei tunnu löytyvän – naiselle iästä tulee este

Shutterstock

Paljon kertoo myös se, että tilastojen valossa noin 30 prosenttia 35-vuotiaista korkeasti koulutetuista naisista on lapsettomia. Se on Miettisen mukaan todella iso ryhmä.

Surullista on myös se, ettei suuri osa tähän ryhmään kuuluvista olisi itse valinnut lapsettomuutta. Naisen hedelmällisyys alkaa laskea 35 ikävuodesta eteenpäin, jolloin raskaaksi tuleminen omin avuin vaikeutuu.

– Sanotaan, että tuossa ikävaiheessa kumppanin puuttuminen on yksi tärkeimmistä syistä lapsettomuuteen naisilla, mutta eritoten miehillä, Miettinen kuvaa.

Valtaosa perustaa perheen viimeistään kolmenkympin korvilla. Kumppanin puute yli 35-vuotiailla on yksi tavallisimpia syitä sille, miksi lapsenhankintahaaveista luovutaan.

– On tärkeää huomata, että se on miehille vielä tyypillisempi ongelma kuin naisille. Tuon ikäisistä naisista ehkä hivenen useampi on voinut valita tuon kaltaisen elämäntyylin, kun taas miehistä suuri osa olisi voinut haluta perheen ja perheenlisäystä.

*Vaikka korkeasti koulutetuista naisista jonkin verran useampi on lapseton kuin keskiasteen (=ammattikoulu) koulutetuista naisista, suhteessa kaikista yleisintä lapsettomuus on vähiten koulutetuilla, eli pelkän perusasteen varassa olevilla naisilla ja miehillä.

Pelkän perusasteen varassa olevia naisia on kuitenkin melko vähän, vain noin 10 prosenttia ikäluokasta (35–44-vuotiaista miehistä noin 20 prosenttia pelkän perusasteen varassa), joten lukumääräisesti lapsettomia korkeasti koulutettuja naisia on jonkin verran enemmän.

Kumppania ei kuitenkaan löydy politiikkapäätöksillä.

– Näyttää siltä, että miehistä vähemmän koulutetut jäävät lapsettomiksi ja parisuhteen ulkopuolelle selvästi muita miehiä useammin. Naisilla taas lapsettomia ja parisuhteen ulkopuolella eläviä on lukumääräisesti enemmän korkeasti koulutetuissa. Todennäköisesti nämä kaksi ryhmää eivät löydä toisistaan kumppaneita, Miettinen summaa.

Miksi korkeakoulutetut naiset sitten jäävät lapsettomiksi? Onko urakeskeinen asenne siihen oleellinen syy?

– Mielestäni ”urakeskeinen” on ikävä sana, koska usein ei kuitenkaan ole siitä kyse. Koulutus toki siirtää usein perheen perustamista, mutta se on varsin rationaalinen syy: kun opinnot ovat kesken, lasten hankintaa siirretään. Mutta ehkäpä koulutuspolut ovat aika pitkät: moni hankkii vielä sen toisenkin koulutuksen, Miettinen kuvailee.

Syyt ja motiivit lasten hankinnan siirtämiseen perustuvat hetkellisiin päätöksiin – toisin sanoen oikeaa hetkeä ei tunnu löytyvän.

– Joko sillä hetkellä ei ole kumppania, tai opinnot ovat vielä kesken, tai on juuri saanut ensimmäisen työpaikan – nämä kaikki ovat tavallaan hyviä syitä siirtää lapsen hankintaa.

Lehtikuva

– Ne voivat kuitenkin johtaa siihen, että lapsihaaveiden toteuttaminen siirtyy liian pitkälle eikä silloin pysty enää hankkimaan lapsia, vaikka haluaisikin, Miettinen muistuttaa.

Voi nimittäin olla liian myöhäistä.

– Jos tänä päivänä korkeamman asteen tutkinnot suoritetaan kolmenkympin korvilla, ja siinä vaiheessa vasta aletaan etsiä kumppania ja harkitsemaan lapsen hankintaa, se aikaväli, jolloin lastenhankinta on mahdollista, jää aika lyhyeksi.

Hankitaanko lapsia nyt yksin?

Kumppanin puute on eittämättä yksi suuri syy sille, miksi ihminen jää ilman lapsia. Toki yhtenä vaihtoehtona on lapsen hankinta ilman kumppania. Naisen on huomattavasti helpompi hankkia lapsi yksin mieheen verrattuna. Toisaalta miehet voivat tulla isäksi vielä "pappaiässä".

Spermapankkien hyödyntämisessä ei kuitenkaan ole ollut piikkiä, kuten ei siinäkään, että lapsia syntyisi huomattavasti enemmän ilman kumppania.

– Siitä on huonosti tutkimustietoa. Ei voi kuitenkaan sanoa, että se olisi yleistynyt huomattavasti, Miettinen kuvaa.

Kaikki eivät välttämättä edes halua parisuhdetta tai asuinkumppania. Vain lapsen.

– Toki mahdollista on, ettei esimerkiksi kerro toiselle osapuolelle, että on tullut raskaaksi ja saanut lapsen. Rekisteröinnin näkövinkkelistä kuitenkin hyvin harvalti käy niin, ettei lapselle rekisteröidä isää. Noin alle kaksi prosenttia syntyneistä lapsista on sellaisia, joille ei henkilörekisteristä löydy isää, tutkija kertoo.

Miten toimia, jos lapsettomuus johtuukin siitä, ettei sopivaa kumppania löydy?

– Voi miettiä, haluaako enemmän lapsia vai kumppanin vai sekä että. Pitää yrittää itse haarukoida omalla kohdalla, mikä näistä tarpeista on voimakkain, jonka varassa elämänsä uskaltaa ratkaista. Jokainen päätös on peruuttamaton. Jos lapsia hankkii, sitä ei voi peruuttaa. Jos päättää, ettei halua hankkia, jossain vaiheessa ikä on este.