Järjestöt ehdottavat lukuisia keinoja korona-kevään paisuttaman työttömyyden nujertamiseksi. Ministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita oli toukokuussa yli 430 000 henkilöä, joista lähes 160 000 lomautettuja.
MTV Uutisten haastatteluissa esille nousi muun muassa valtiolta saatava 200 euron palveluseteli, kotitalousvähennyksen tuplaaminen ja paikallinen sopiminen.
Ministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita oli toukokuussa liki 275 000 henkilöä, kun luvusta poistetaan lomautettujen osuus.
Huhtikuussa alkaneet 90 päivän mittaiset suuret korona-lomautukset ovat nyt päättymässä ja uhkana on, että osa lomautuksista vaihtuu irtisanomisiksi.
– Kyllä se uhka on olemassa, koska työvoiman kysyntä ei ole kaikilla aloilla elpynyt koronaa edeltävälle tasolle, kertoo STTK:n ekonomisti Antti Koskela.
STTK: Miljardin euron palveluseteli ja lyhennetyn työvoiman tuki
STTK ehdottaa että yritykset palkkaisivat lomautettuja ja irtisanottuja osa-aikatöihin ja valtio maksaisi osan palkkakuluista.
– Se voisi olla julkiselle taloudelle jopa positiivinen, koska tällä hetkellä maksetaan siitä, että ihmiset ovat kotona. Ja siinä maksetaan siitä, että kannustetaan palkkaamaan edes osa-aikaiseksi töihin.
STTK:n ekonomisti Antti Koskela Itäkeskuksen Tallinnanaukolla.
Toinen STTK:n ehdotus on 200 euron palveluseteli, jonka valtio lähettäisi jokaiselle kotiin ja joka pitäisi käyttää kolmen kuukauden aikana kotimaisille palvelualoille. Seteli maksaisi yli miljardi euroa, mutta maksanee Koskelan mukaan itsensä takaisin työpaikkojen ja kulutuksen muodossa.
– Tarkoituksena tässä on se, että saataisiin elvytettyä palvelualoja ja lisättyä kulutusta niillä aloilla, jotka ovat kärsineet koronasta eniten.
– Näillä kahdella keinolla voidaan saada jopa 50 000 työpaikkaa, Koskela arvioi.
Eri järjestöjen ehdotuksista lisää artikkelin alussa olevalla videolla.
Akava: Kotitalousvähennyksen tuplaaminen ja työttömyysturvan leikkaaminen bonuksella
Akavalla ehdotuksia on kahta kauheammin.
– Kotitalousvähennystä pitäisi korottaa huomattavasti, usealla tuhannella eurolla, ja lisäksi sitä prosenttimäärää, mitä siitä saa edukseen, niin sitä pitäisi korottaa. Se on helppo tapa, jolla kotitaloudet voivat suoraan työllistää ihmisiä, toteaa pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Akava ehdottaa myös omaa ohjelmaa peruskoulun varaan jääneille nuorille, toisen asteen tutkinnon saamiseksi.
– Matalasti koulutettujen nuorten ihmisten työllisyysaste voi olla niinkin matala kuin 35 prosenttia, että siinä on paljon parantamiseen varaa ja uskon, että tämä auttaa huomattavasti.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen Espoon Tapiolassa.
Pidemmällä aikavälillä Akava puuttuisi sosiaaliturvaan.
– Työttömyysturvaa leikataan työttömyyden keston mukaan, mutta leikattu osa voidaan palauttaa sitten, kun työpaikka löytyy tietynlaisena bonuksena. Ja kyllä minusta korkeita marginaaliveroja voitaisiin alentaa, että aina kannattaa tehdä töitä.
"Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton tavoite voisi olla 30 000 ihmistä vuodessa"
Lisäksi Sorjonen kasvattaisi opiskelijaperäistä maahanmuuttoa.
– Korkeakoulun suorittaneet saisivat suoraan oleskelu- ja työluvan Suomessa, ehdottaa pääekonomisti.
Myös keskuskauppakamari satsaisi työperäiseen maahanmuuttoon.
– Tähän pitäisi saada ryhtiliike. Konkreettinen keino voisi olla maahanmuuttotavoite. Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton tavoite voisi olla 30 000 ihmistä vuodessa. Sieltä me saisimme yrityksille hyvin tärkeitä osaajia Suomeen. Esimerkiksi relevanttien virastojen rahoitus voitaisiin osittain sitoa tähän tavoitteeseen, niin saataisiin kannustimet oikeaan paikkaan. Toki tarveharkinnan poistaminen on yksi osa tässä työperäisessä maahanmuutossa, kommentoi pääekonomisti Mauri Kotamäki.
– Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton pysyvä lisäys 10 000 henkilöllä saattaisi parantaa julkisen talouden rahoitusasemaa jopa kahdella miljardilla eurolla pitkällä aikavälillä.
Keskuskauppakamari: Paikallisen sopimisen kokeilu ja "sisäinen devalvaatio"
Keskuskauppakamari toivoo kolmen vuoden paikallisen sopimisen kokeilua, jonka perälaudan määrittää työehtosopimus.
– Paikallisen sopimisen parempi mahdollistaminen voisi lisätä työllisyyttä pitkällä aikavälillä jopa 10 000 henkilöllä. Kustannuksia julkiselle taloudelle tästä uudistuksesta tulisi hyvin vähän, mutta julkisen talouden tasapaino parantuisi arviolta 300-400 miljoonaa euroa, arvioi Kotamäki.
Kolmanneksi kyseinen taho ehdottaa Suomelle "sisäistä devalvaatiota".
– Käytännössä tämä tarkoittaa yritysten verotusta, työvoimakustannusten alentamista, sosiaaliturvamaksujen alentamista, jotta se kilpailukyky ulospäin parantuisi ja näin me saataisiin talouskasvua ja työllisyyttä paremmalle tolalle.
Keskuskauppakamarin pääekonoministi Mauri Kotamäki Helsingin Esplanadilla.
Lisäksi esimerkiksi sosiaaliturvan uudistus, eläkejärjestelmässä muun muassa työkyvyttömyyseläkejärjestelmä, työmarkkinoiden laajempi uudistaminen, koulutusjärjestelmä sekä työperustainen perhevapaajärjestelmän uudistus tulisi olla Kotamäen mukaan hallituksen listoilla.
– Lopuksi haluaisin vielä tuoda päivän polttavan aiheen. Hallitus linjasi, että korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään kertaluonteisesti 4800. Esitys on kannatettava. Ihmettelen kuitenkin sitä, että korkean työllisyyden ja matalan työttömyyden aloihin, kuten lääkärikoulutukseen, ei tullut lisäpaikkoja. Koulutuspolitiikan tulisi olla linjassa työllisyyspolitiikan kanssa, ja hallitus olisi voinut kohdentaa aloituspaikkojen lisäämisen paremmin, toteaa Kotamäki.
SAK: Kriisialoille ja vastavalmistuneille palkkatukea
SAK toivoo kriisialoille palkkatuen kaltaista työkalua.
– Olisi perusteltua, että kriisin koettelemille aloille luodaan palkkatuen kaltainen väline työllisyyden nostamiseksi ja yritystoiminnan uudelleen käynnistämiseksi. Tämän uuden ja väliaikaisen tuen tarkoituksena on nopeuttaa lomautettujen tai irtisanottujen työntekijöiden palaamista työhön, sanoo SAK:n ekonomisti Anni Marttinen.
– Lisäksi vastavalmistuneiden työllistymisen helpottamiseksi tulisi ottaa käyttöön oma määräaikainen palkkatuki. Tuella ehkäistään niitä koko työuraan vaikuttavia pitkäkantoisia seurauksia, joita 1990-luvun laman kaltainen nuorten työttömyys aiheuttaa.
Marttisen mukaan Suomi ei kärsi suhteelliseen kilpailukykyyn liittyvästä ongelmasta.
– Suomen palkkataso on viime vuosina kehittynyt maltillisesti keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka on edistänyt pääasiassa omaisuusarvojen kasvua sen sijaan, että se olisi kanavoitunut reaalitalouden investointeihin sekä työpaikkojen ja hyvinvoinnin luontiin. Markkinoilla on ollut runsaasti likviditeettiä finanssikriisin jälkeen, mutta konkreettisiin työllistäviin investointeihin siitä on kanavoitunut pieni osa. Siksi julkisia investointeja tarvitaan, toteaa Marttinen.
EK: Työttömyyspäivärahan porrastaminen ja yt-lain alarajan nostaminen
– Lyhyellä aikavälillä esimerkiksi nyt hyväksytty kustannustuki ja ravintoloiden erityistuet ovat tärkeitä elementtejä vahinkojen vähentämiseksi. Ylipäänsä kaikki talouden tukemiseksi kevään ja kesän aikana tehdyt toimet ovat tähdänneet samaan, ja ilman niitä työllisyystilanne olisi nyt vielä paljon huonompi, kertoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila.
EK:ssa pidetään vuosi sitten järjestön julkistamaa toimenpidelistaansa edelleen ajankohtaisena. Listalla on muun muassa päivärahan porrastaminen työttömyyden keston mukaan ja yt-lain alarajan nostaminen esimerkiksi 50 henkilöön.
– Näiden ratkaisujen hakemisessa tarve on voimakas koronasta huolimatta, itse asiassa vaatimustason pitäisi olla paljon korkeampi koska julkisen talouden tasapainotus edellyttää koronan jälkeen vieläkin kunnianhimoisempia työllisyystoimia ja -tavoitteita, kertoo pääekonomisti Penna Urrila.
– Ylipäänsä kaikki talouden tukemiseksi kevään ja kesän aikana tehdyt toimet ovat tähdänneet samaan, ja ilman niitä työllisyystilanne olisi nyt vielä paljon huonompi. Erityisesti määräaikainen laki lomautusten helpottamiseksi on mielestäni tärkeä, koska sillä voidaan vähentää pysyvän työttömyyden kasvua, Urrila toteaa.