MTV Uutiset kysyi talousasiantuntijoilta, mitä hallituksen erityisesti pitäisi tehdä, jotta työllisyys kohenisi. Huomio nuoriin ja perheuudistuksiin. Mutta se ei vielä riitä.
– Ensinnäkin pitäisi rehellisesti myöntää se, että sosiaaliturvan taso on liian korkea. Jos sosiaaliturvan rakenteiden uudistamisessa ei onnistuta, niin sen tasoa tulisi alentaa. Tämä olisi myös tehokkain tapa parantaa julkisen talouden rahoitusasemaa, arvioi Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Kuismanen huomauttaa, että ehdotus ei ole ongelmaton.
– On kuitenkin naivia olettaa, että pystytään rakentamaan uudistus, jossa yhdenkään yksilön tilanne ei heikkenisi. Hallituksen tulisikin tehdä kaikki tarvittava kaupungistumisen eteen. Kaupungistuminen luo talouskasvua ja hyvinvointia.
Kuismanen lisää, että tämä vaatii kohtuuhintaista asuntopolitiikkaa.
– Huolimatta suhdanteen paranemisesta teknologiateollisuudessa liki puolet yrityksistä on vielä tappiollisia tai eivät tee merkittävää voittoa. Tällöin on selvää, että yksi ja sama palkkataso tai palkankorotusprosentti ei voi toimia kaikille yrityksille. On näyttöä siitä, että kannattavuuden noustessa yritykset palkkaavat enemmän työntekijöitä.
– Tulisi siis siirtyä järjestelmään, jossa paikallisesti sovitaan palkoista. Tämä ei tarkoita työntekijän aseman heikentämistä. Työlainsäädäntöä pitäisikin tältä osin uudistaa, pääekonomisti jatkaa.
"On tärkeää, etteivät ihmiset putoa tyhjän päälle."
Moni asiantuntija nosti asialistalleen nuoret. Etlassa halutaan muun muassa nopeuttaa korkeakouluista valmistumista.
– Työn tarjontaa tulee lisätä. Tämä tarkoittaa perhevapaiden uudistusta, työttömyyseläkeputken uudelleenarviointia, korkeakoulutuksesta valmistumisen nopeuttamista sekä toimeentulo- ja asumistuen ehtojen kannustinloukkujen tarkastelua, Etlan johtaja Vesa Vihriälä kommentoi.
Varman pääekonomistin Katja Bjerstedtin mukaan tärkeintä olisi minimoida työttömyyden kesto, ja helpottaa ja nopeuttaa ihmisten siirtymistä työstä toiseen.
– Jos saisin päättää, mieluummin kuin lisäisin sanktioita, porrastaisin ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja/tai jopa lyhentäisin sen kestoa. Tämä edellyttäisi, että samaan aikaan pitäisi miettiä panostukset työvoima- ja koulutuspolitiikkaan uusiksi. On tärkeää, etteivät ihmiset putoa tyhjän päälle.
Huomio nuorten työllistymiseen
Hallituksen pitäisi Bjerstedtin mukaan uudistaa nyt perhevapaita ja huolehtia nuorten työelämään kiinnittymisestä. Tämä syystä, että kun talous on virkistynyt ja kokonaiskysynnän kasvu alkaa myöhemmin näkyä myös työmarkkinoilla, talouden puolesta olisi suotuisa vaihe jatkaa uudistuksia.
– Työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä pitäisi joustavoittaa ainakin siirtymävaiheissa. Opiskelua työn ohella ja työttömäksi jäätyä pitäisi helpottaa ja tukea. Tämä on todella tärkeää, nyt kun näköpiirissä on isoja teknologisia muutoksia. Osaaminen ja työvoiman koulutustaso määrittää talouden tuotantopotentiaalia, Bjerstedt muistuttaa.
Myös OP-Pohjola kohdistaisi huomion nuorisoon.
– Työvoiman kohtaanto-ongelmaa pitäisi kyetä pienentämään. Nuorten pääsyä työelämään pitäisi pystyä helpottamaan. Yhdessä yritysten kanssa tulisi löytää tapoja, jotka kannustaisivat palkkaamaan nuoria kasvamaan tehtäviinsä. Verokiilaa olisi pienennettävä julkisentalouden tavoitteista tinkimättä, arvioi OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Perhevapaauudistuksiin hoputetaan
Perhevapaisiin pitäisi saada pikaisesti uusi malli myös monen muun asiantuntijan mielestä.
– Perhevapaauudistus olisi pitänyt saada ripeämmin valmisteluun. Lastentekoiässä olevien naisten työllisyysaste on Suomessa liian alhainen. Myös vähän koulutettujen yli 50-vuotiaiden miesten työllistymistä pitäisi helpottaa, ehdottaa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
– Perhevapaat tulisi jakaantua tasaisemmin äitien ja isien kesken. Pitkien perhevapaisen sijaista pitäisi edistää perheen ja työn lomittumista joustavilla työaikakäytännöillä, penää Seija Ilmakunnas, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja.
VATT: Nyt tarvitaan selkeää näkemystä
VATT:n johtava tutkija Kari Hämäläinen toivoo hallitukselta ennen kaikkea kirkasta kokonaisnäkemystä.
– Työllisyyspolitiikan kokonaisuuden pohtiminen on jäänyt vähäiseksi nykyiseltä, kuten myös edeltäviltä hallituksilta. Työllisyyspolitiikan pohjaksi tarvitaan selkeää näkemystä, miten ja millaisin tavoittein yhdistetään keskenään työttömyysturva, aktivointipolitiikka, palvelujärjestelmä, verotus ja muu sosiaaliturva. Vuosikaudet tätä kokonaisuutta on muuteltu erillisinä osina sieltä täältä, jolloin eri osatekijöiden muutokset ovat aikojen saatossa olleet työllisyyden hoidon kannalta keskenään kovin ristiriitaisia, kommentoi Hämäläinen.
EK: Rakenteellisia uudistuksia
Hallituksen pitäisi toteuttaa tarvittavat rakenteelliset uudistukset, kerrotaan Elinkeinoelämän keskusliitosta.
– Niistä olennaisimpia ovat kannustinloukkujen purkaminen, työn verotuksen keventäminen, perhevapaiden uudistaminen, osaamisen kehittämisen riittävä resursointi, sote-uudistus ja työperusteisen maahanmuuton edistäminen. Hallituksen tulee myös pidättäytyä kaikista lainsäädäntöhankkeista, jotka heikentävät työllisyyttä, vaatii EK:n pääekonomisti Jussi Mustonen.
– USA:ssa on käytössä palkkatukimalli, joka on toiminut menestyksellisesti pienituloisten toimeentulon turvaajana. Sen laajentamisesta Suomessakin suosittelisin, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen.
Kuntaliiton Minna Punakallion mukaan hallituksen olisi pitänyt "hallitusohjelman mukaisesti lähteä heti kokeilemaan TE-hallinnon siirtämistä paikallishallinnon vastuulle". Vastikkeettoman perustulokokeilujen rinnalla olisi pitänyt Kuntaliiton mukaan kokeilla "Tanskan tyyppistä velvoitetyöllistämistä sosiaaliturvan vastikkeeksi".
SAK: 600 000 aikuista peruskoulun varassa, maakuntauudistukseen aikalisä
Sak vaatii rahaa osaamisen kartuttamiseen.
– Suomessa on reilut 600 000 aikuista ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Aikuiskoulutukseen tarvitaan uudenlaista otetta ja lisäresurssia, jotta tämä porukka saadaan nostettua koulutuskuopasta työelämään. Laadukkaat ja henkilökohtaiset työvoimapalvelut ovat tässäkin avainasemassa, jotta työttömät saavat apua tarvitsemansa koulutuksen löytämiseen, huomauttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
– Maakuntauudistuksen suhteen hallituksen olisi viisasta ottaa aikalisä ja hakea ratkaisuja, jotka turvaavat työvoimapalveluiden laadun ja jatkuvuuden.
STTK: Palkkatuki riittämätön
Syksy tuo mukanaan myös eri alojen palkkaneuvottelut.
– Hallituksen tulisi omilla toimillaan, muun muassa verotus, edesauttaa sopimuskierroksen onnistumista. Työvoimapolitiikan puolella tulisi kiireesti tehdä kaksi asiaa – lisätä aktiivisen työvoimapolitiikan voimavaroja, esimerkiksi palkkatukimäärärahoja ja huolehtia siitä, että eri toimenpiteet eivät lyö toinen toisiaan korville. Nyt näin ei ole, arvioi STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
– Hallituksen tulee edesauttaa maltillista palkkaratkaisua ja lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, tiivistää Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.