"Nyt hyvinvointialueilla pitäisi ymmärtää, että vuodelle 2023 pitää tehdä alijäämäiset talousarviot". Näin kertoo ministeri Aki Lindén liittyen HUSin säästölistoihin. Ministeri avaa MTV Uutisille haastattelussa juurta jaksaen sitä, miksi säästöt eivät tässä tilanteessa ole hänen mielestään järkeviä.
– Nyt ei olla ihan ymmärretty rahoituksen rakennetta eikä sen kehitystä vuosina 2023 ja sitä seuraavina parina vuonna, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri.
Millä tavalla ei olla ymmärretty?
– Ensi vuoden rahoitukseen olennaisesti vaikuttava asia on lähtötaso, jossa puolet muodostuu meneillään olevasta vuodesta ja puolet viime vuodesta.
– Meneillään oleva vuosi on sellainen, että se, mitä kunnat ovat merkinneet talousarvioonsa sosiaali- ja terveydenhuollon menoiksi, eihän se tule pitämään paikkaansa lopullisesti.
Lue myös: Husin pitäisi säästää 95 miljoonaa, mutta säästölista "sietämätön" – palautettiin valmisteluun
"Monet kunnat ovat alimitoittaneet"
– Monet kunnat ovat alimitoittaneet eli tietoisesti merkinneet sinne pienemmän summan kuin tulevat kuluttamaan. Olen ymmärtänyt, että HUS-yhtymä on tekemässä tänä vuonna merkittävän alijäämän ja se tulee kokonaan kuntien maksettavaksi, koska HUS on tänä vuonna kuntayhtymä. Eli lopullinen rahoitus tulee olemaan suurempi ja sitä ei nyt osata ottaa huomioon.
– Jälkirahoituksena saadaan enemmän rahaa koskien vuotta 2022 kuin mitä kunnat nyt ovat merkinneet budjetteihinsa.
"Pitää katsoa koko talouskausi"
– Ensi vuoden rahoituksesta puuttuu 3-4 prosenttia, jos lähdetään vain tämän vuoden kuntien talousarviosta. Se tulee hyvinvointialueiden rahoitukseen vuonna 2024. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen talousarvio pitäisi valmistella niin, että siinä on tuon verran alijäämää ensi vuonna ja se muuttuu ylijäämäksi viimeistään vuonna 2025.
– Jos nyt mennään tekemään erittäin voimakkaita säästötoimenpiteitä, esimerkiksi sairaalan sulkemisia, ei ole paljon järkeä siinä, että vuonna 2025 sairaala taas avattaisiin, kun tulee ikään kuin jälkikäteisrahoituksena se rahoitus, jota ei vielä vuoden 2023 budjettiin saatu. Eli tässä pitää katsoa koko kolmen vuoden taloussuunnitelmakausi eikä vain ensimmäistä vuotta.
Mitä mieltä olette HUSin säästölistasta?
– Varmasti kunnissa ajatellaan, että kun koko uudistuksen tarkoitus on vahvistaa perustasoa eli terveyskeskustoimintaa, vanhustenhuoltoa, lastensuojelua, niin siihen pitää panostaa, koska pitkällä tähtäimellä se säästää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Ja jotta siihen voitaisiin panostaa, varmasti jonkun verran joudutaan siirtämään rahoitusta erikoissairaanhoidosta.
– Mutta ei se tarkoita ollenkaan sen suuruisia säästöjä, mitä julkisuudessa tällä hetkellä liikkuu.
Eli oletteko sitä mieltä, että yhteispäivystyksiä ei pitäisi lakkauttaa?
– Niitä ei pitäisi lakkauttaa. Se lista, jonka olen julkisuudessa nähnyt, johtaisi niin suuriin toiminnallisiin ongelmiin, että ne olisivat aivan sietämättömiä.
Miksi sitten tällaisia säästölistoja on olemassa?
– HUS:n rahoitus tulee viideltä alueelta eli Helsingiltä ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta, jotka saavat valtion rahaa ensi vuonna enemmän kuin mitä ne tänä vuonna käyttävät sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ja vaikka siellä tehtäisiin perustason vahvistaminen, se ei silti voi merkitä tuon kaltaisia leikkauksia HUSin toimintaan.
HUS-leikkauslista palautettiin valmisteluun. Mutta päättäjät kuitenkin haluavat, että HUSin budjetti ei jää alijäämäiseksi. Eli jostain lisää rahaa tai jostain 95 miljoonan euron säästön pitäisi löytyä. Millaisena pidätte tilannetta?
– Hyvinvointialueilla pitäisi ymmärtää, että vuodelle 2023 pitää tehdä alijäämäiset talousarviot. Ei mitään liioittelua, vaan tekninen kamreerimainen laskenta, jossa katsotaan, kuinka paljon tulee rahaa jälkirahoituksena ja otetaan huomioon koko kolmen vuoden kehitys. Sillä tavalla HUSille voidaan antaa enemmän rahoitusta. Tästä on kysymys.
"1,3 miljardia euroa enemmän rahaa"
Porvoon sairaalaan päivystyksen ylilääkäri kritisoi MTV Uutisille rahoitusta sanoin "sote on törkeästi valtion taholta aliresurssoitu laskelmissa". Oletteko samaa mieltä?
– Olen eri mieltä. Valtion budjetissa kohdassa 28.89, joka on sivulla 342, tämä on tarkkaan selitetty. Siellä on 1,3 miljardia euroa enemmän rahaa kuin mitä tänä vuonna kunnat ja kuntayhtymät käyttävät sote-menoihin.
– Se muodostuu kolmesta osasta: 760 miljoonaa tulee kustannustason noususta eli niin sanotun hyvinvointialueindeksin kautta. Sitten on yleinen palvelutarpeen kasvu, joka on hieman yli 1 prosenttia eli 260 miljoonaa euroa. Lisäksi siellä ovat lakisääteiset uudet lait eli esimerkiksi hoitotakuulaki ja lastensuojelulaki, joista tulee 293 miljoonaa euroa.
– Kokonaisuuden pitäisi olla täysin vedenpitävä. Olen kuitenkin nyt ymmärtänyt, että eri alueilla ajatellaan, että vaikka tuo pitää paikkansa valtakunnallisesti, se ei pitäisi paikkansa heidän omalla alueella.
"Terveyskeskuslääkärien käyntimäärät nousisivat 25 prosentilla"
Sote-uudistuksen yhteydessä on luvattu kansalaisille, että palvelutaso ei ainakaan huonone. Lupaatteko, että palvelutaso pysyy vähintään yhtä hyvänä kuin nyt sote-uudistuksen myötä?
– Ainakin rahoituksen pitäisi riittää siihen, että se pysyy yhtä hyvänä. Budjetissa on esimerkiksi 71 miljoonaa euroa terveyskeskuslääkäritoiminnan kehittämiseen ja toisessa kohdassa vielä 110 miljoonaa samaan tarkoitukseen.
– On arvioitu, että tämä lisäisi suomalaisten terveyskeskuslääkärien käyntimääriä 25 prosentilla. Tuolloin käyntimäärät nousisivat 2 miljoonalla käynnillä.
Eli arvioitte, että palvelutaso paranee sote-uudistuksen myötä?
– Kyllä sen pitäisi parantua viimeistään syksyyn mennessä. Nyt kun käynnistetään uudet organisaatiot, alkuun palvelutaso ei varmaan huonone eikä heti paranekaan, mutta äsken kerroin yhden esimerkin terveyskeskuksista. Näin se on budjetoitu.