Hyvinvointialueiden tiukka taloudenpito voi sulkea osastoja ja vähentää henkilökuntaa – sekään ei välttämättä riitä

Monilla hyvinvointialueilla pidetään vaikeana tai lähes mahdottomana alueiden alijäämien kuromista umpeen kolmessa vuodessa. Kaikilla STT:n haastattelemilla hyvinvointialueilla kuluja yritetään painaa alas säästöohjelmilla, mutta se ei välttämättä riitä. Hyvinvointialueilla muun muassa lakkautetaan osastoja ja toimipisteitä, muutetaan palveluita liikkuviksi, vaihdetaan työntekijöiden toimipisteitä ja lisätään digitaalisia palveluita.

Osalla hyvinvointialueista kulukuuri voi tarkoittaa myös työntekijöiden määrän vähentämistä, osalla taas tarvitaan lisää vakituista työvoimaa. Kalliin vuokratyövoiman käyttöä yritetään hillitä useilla alueilla.

STT sai vastaukset asiasta yhdeltätoista hyvinvointialueelta. Vain osa niistä arvioi, että alijäämä saadaan katettua. Nekin pitivät tavoitetta vaikeana.

Hyvinvointialueita on yhteensä 21. Uudenmaan maakunta on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunki vastaa sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.

Useat hyvinvointialuejohtajat kritisoivat alijäämien kattamisen tiukkaa aikataulua ja sitä, että erilaiset hyvinvointialueet yritetään mahduttaa samaan muottiin. Alijäämä tarkoittaa tappiota, joka syntyy, kun kulut ovat suurempia kuin saatu rahoitus.

Yhteensä hyvinvointialueet ovat tekemässä alijäämää tänä vuonna 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet saavat tehdä alijäämää, mutta niiden on katettava se kolmessa vuodessa.

Jos alijäämää ei saada katettua, alueet voivat joutua arviointimenettelyyn.

Kallista vuokratyövoimaa halutaan suitsia

STT sai vastaukset Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilta.

Kaikilla näillä hyvinvointialueilla on käynnissä kustannusten hillintään tähtäävä ohjelma – monilla jopa useampia. Mitä konkreettista alueilla aiotaan tehdä?

Vuokratyövoiman käyttöä yritetään hillitä ainakin Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Päijät-Hämeessä pyritään ensisijaisesti pois epätarkoituksenmukaisesta vuokratyövoiman käytöstä ja joistain ostopalveluista. Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen sanoo, että paljon tehdään töitä sen eteen, että vuokralääkärien ja ostopalveluiden hintoja saataisiin järkevöitettyä.

"Korkeintaan 500 henkilötyövuotta vähennettäisiin"

Vaikka vuokratyövoiman käyttöä yritetään hillitä, henkilöstön vähentäminen ei ole monilla alueilla säästökeino. Osalla alueista irtisanomiset voivat kuitenkin tulla kyseeseen. Etelä-Savon hyvinvointialueella on hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän mukaan hyväksytty suunnitelma, jossa on 45 miljoonan euron edestä erilaisia toimia. Käynnissä on tällä hetkellä vuoden kolmannet muutosneuvottelut, jotka saattavat johtaa myös irtisanomisiin.

Jo aiemmin hallintoa on Seppälän mukaan kevennetty raskaalla kädellä.

– Isoja temppuja on tehty ja tullaan tekemään, hän sanoo.

Pirkanmaalla päätöksiä tehdään loppuvuodesta. Hyvinvointialuejohtaja Marina Erholan mukaan luvassa on laajamittaisia sopeutuksia ja koko hyvinvointialuekonserni käydään läpi. Tarkastelussa ovat henkilöstö, työvoiman kohdentaminen, tytäryhtiöt, muut konserniyhtiöt ja ostopalvelut.

– Yhteistoimintaneuvotteluiden osalta työnantajan esitys on ollut, että korkeintaan 500 henkilötyövuotta vähennettäisiin. Voi olla, että joitakin irtisanomisia tulee, mutta meillä on paljon määräaikaista henkilökuntaa ja paljon myös eläköityvää henkilökuntaa.

Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Korhonen nostaa esiin myös työhyvinvoinnin ja siihen panostamisen.

– Sairauspoissaoloista aiheutuneet sijaisuustarpeemme ovat lähes samaa kokoluokkaa kuin se koko meidän ennustettu alijäämämme tälle vuodelle, Korhonen sanoo.

Hän sanoo, että jos sairastavuutta saataisiin vähennettyä muutamallakin prosenttiyksiköllä, sillä olisi jo todella isot taloudelliset vaikutukset.

"Pienimmät vuodeosastot eivät selviä"

Useilla alueilla pohditaan ennen kaikkea sitä, mitä palveluita jatkossa saisi mistäkin ja mitkä palvelut voisi siirtää verkkoon. Palveluverkkoa tarkastellaan ainakin Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Länsi-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Päijät-Hämeessä on käynnissä kiinteistöohjelma, mutta vuokrasopimusten pituuden takia se ei tuo nopeita säästöjä.

Etelä-Savossa on suunnitelmissa keskittää palveluita, mutta esimerkiksi terveysasemia ei ole päätetty lakkauttaa.

– Meillähän ensimmäinen virkamiesesitys lähti kesäkuussa siitä, että palveluverkkoa olisi supistettu huomattavasti enemmänkin, mutta sillä ei ollut alueen poliittista tukea. Ne temput jäivät vielä ainakin tekemättä, Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Seppälä sanoo.

Pohjois-Savon Korhonen sanoo, että alueella on hyvin tiheä paikallispalveluiden verkko, jota katsotaan nyt alueellisemmin.

– Se ei nyt välttämättä tarkoita sitä, että ihmisiltä syrjäseuduilta lakkautetaan palvelut, mutta niitä voidaan tuottaa eri muodoissa liikkuvina palveluina ja paikalle tuotavina palveluina, hän sanoo.

Korhosen mukaan henkilöstön puute on alueella käsinkosketeltava.

– Ihan pienimmät vuodeosastot ja pienimmät sote-asemat eivät selviä tällä henkilöstörakenteella, hän sanoo.

Keski-Uudellamaalla valtuusto päättää joulukuussa niin sanotusta palveluverkkosuunnitelmasta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajan Mikko Komulaisen mukaan yksi ehdotus on palveluverkoston tiivistäminen. Läpi käydään myös sitä, missä annetaan mitäkin palvelua ja tuleeko jostain palvelusta liikkuvaa. Samaan aikaan pohditaan, voidaanko digitaalisia palveluita lisätä.

Pirkanmaalla tavoite voidaan saavuttaa

Kaikki STT:n haastattelemat hyvinvointialuejohtajat kertovat, että heidän johtamansa alue tekee tänä vuonna alijäämää.

Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilta kerrotaan, että niillä on kuitenkin mahdollisuus saada alijäämä katettua kolmessa vuodessa.

– Pirkanmaalla on edellytyksiä päästä siihen tavoitteeseen, jos onnistumme suunnilleen ihan kaikissa näissä (toimissa), mitä meillä on menossa. Meilläkin se tekee tiukkaa ilman muuta. Meillä on kuitenkin Suomessa alueita, joissa se on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta, Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Erhola sanoo.

Myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella lähdetään siitä, että kolmessa vuodessa alijäämää saadaan kuitattua.

– Vielä tässä vaiheessa on liian varhaista vetää johtopäätöstä, onnistummeko vai emmekö onnistu. Homma on nyt raadollisimmillaan auki ja kulut korkeimmillaan. Suunta on ihan varmasti parempaan, Marko Korhonen sanoo.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla tähdätään siihen, että alijäämät on katettu vuoden 2026 loppuun mennessä.

Pirkanmaalla tavoitteeseen on Erholan mukaan mahdollista päästä, koska alue on iso ja sirpaleinen eikä alijäämä ole valtavan suuri. Pirkanmaalla ei ole myöskään vielä tehty kaikkia mahdollisia reformeja.

Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila sanoo, että aikataulu on todella haasteellinen ja joiltain osin ehkä jopa mahdoton.

Kaikkia lääkitään samalla lääkkeellä

Päijät-Hämeen alijäämä on tämän hetkisen arvion mukaan tänä vuonna noin 40 miljoonaa euroa. Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen sanoo, että alijäämää saadaan vähennettyä, mutta aikataulu on tiukka. Päijät-Häme on varautunut siihen, että ensi vuonna alijäämä on 25 miljoonaa euroa ja sitä seuraavina vuosina alueella päästään nollatulokseen.

– Mutta se, että saisimme sen koko alijäämän taitettua siihen vuoden 2025 loppuun mennessä, on erittäin kova haaste. Se tulee edellyttämään merkittävää palveluvähenemää, laadun vähenemää ja määrän vähenemää ja joidenkin palveluiden karsimista, jos tähän päädytään.

Virolainen sanoo, että Päijät-Hämeessä on vastikään tehty palveluverkkosaneeraus, joten sitä keinoa ei enää kustannusten hillintään ole käytettävissä. Virolaisen mukaan rahoituksessa käytetään muutoinkin liian yksinkertaista mekanismia.

– Kaikki ovat erilaisessa tilanteessa, niin ei voi lääkitä yhdellä lääkkeellä, vaan pitäisi katsoa alueiden tarpeet ja sitä kautta tasapainottaa, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist.

– Se on äärimmäisen vaikeaa. Jos itse saa toivoa valtiolta jotain kädenojennusta, toivon, että se sopeuttamisaika olisi pidempi.

Etelä-Savon hyvinvointialueella alijäämä on tämänhetkisen arvion mukaan noin 47 miljoonaa euroa. Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Seppälä sanoo, että alijäämien kattamisaikaa olisi hyvä pidentää parilla vuodella.

– Meillä iso osa sopeutustoimista alkaa purra vasta myöhemmin. Jos meillä olisi vaikka viisi vuotta aikaa kattaa alijäämät, pystyisimme tekemään hallitumpia sopeutustoimia, jotka eivät kuitenkaan vaarantaisi kansalaisten perusoikeuksia, hän sanoo.

"Kaikin laillisin keinoin pyritään"

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ei usko, että alueet saavat kurottua annetussa aikataulussa alijäämän umpeen.

– En usko, että alueet laillisin keinoin saavat ihan tuossa aikataulussa tehtyä. Varmaan täytyy tässä näkemyksessä pysyä.

Rahoituksen tarkistus voi vuonna 2025 Naukkarisen mukaan hieman muuttaa tilannetta. Hän kuitenkin sanoo, että alueiden väliset erot ovat valtavia ja yleistäminen on vaikeaa.

– Jokainen alue on erilainen, osassa alueita palveluverkko on tosi hajallaan, osassa se on tosi tiivis. Joillakin (hyvinvointialueilla) on toiminut tällainen maakunnallinen sote jo 10–15 vuotta, ja sieltä on jo aika paljon tiristetty sinä aikana, Naukkarinen sanoo.

Naukkarisen mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue on jonkinlainen välimuoto. Naukkarisen mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella pyritään kuromaan alijäämää lain velvoittamalla tavalla. Hän on kuitenkin epäileväinen, onko se käytännössä mahdollista.

Naukkarinen lisää silti, ettei tämä saa olla mikään tekosyy, jonka varjolla ei edes yritettäisi.

– Kun lainsäädäntö velvoittaa, johdon velvollisuus on siihen pyrkiä. Kaikin laillisin keinoin virkavalmistelussa pyrimme siihen.

Sen takia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella selvitetäänkin, mitä on tehtävissä.

– Haluan ihan kiihkottomasti yrittää selvittää, onko se (alijäämän kattaminen) oikeasti mahdollista, Naukkarinen sanoo.

Sote-uudistuksella halutaan hillitä kustannuksia

Sote-uudistus tehtiin viime hallituskaudella. Uudistuksen keskiössä on se, että sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä vastaavat nykyisin kuntien sijaan hyvinvointialueet. Rahoitus tulee kuitenkin valtiolta.

Uuden hallituksen tavoitteena on hillitä sote-kustannusten kasvua. Sote-kulut halutaan kuriin, jotta vanheneva väestö saisi jatkossakin hoitoa.

Vaikka hallitus haluaa laittaa kustannusten kasvun kuriin, hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa myös tulevina vuosina.

Hallitusohjelmassa on tavoite, että kustannusten kasvua hillitään vuoden 2023 julkisen talouden perusuraan verrattuna 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

Tavoitteena on muun muassa se, että ihmiset saisivat hoitoa aikaisemmin peruspalveluissa, jotta kallista erikoissairaanhoitoa ei turhaan kuormitettaisi.

Helpotusta alijäämiin saattaa tuoda vuoden 2025 jälkikäteistarkistus, jonka myötä hyvinvointialueet saavat lisää rahaa. Tässä vaiheessa ei vielä kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon rahaa kukin hyvinvointialue tulee saamaan.

Vuodesta 2026 rahoitusmalliin tulee lisäksi ikään kuin leikkuri. Sen myötä toteutuneiden kustannusten tasoa lasketaan siten, että vuonna 2026 alueet saisivat vain 95 prosenttia vuoden 2024 toteutuneista kustannuksista. Leikkurin suuruus kasvaa vuodesta 2026 eteenpäin siten, että se on vuodesta 2029 alkaen 70 prosenttia.

Lue myös: MTV:n kysely: Eduskunnassa ei lämmetä erikoissairaanhoidon keskittämiselle – asiantuntijan mukaan on kiire