Euroopan unionin energiaministerit pääsivät tiistaina sopuun kaasun kulutuksen vähentämisestä EU:n alueella. Elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo, että Venäjän hyökkäyssota yhdistää unionia paljon tällä hetkellä.
EU-maat saavuttivat poliittisen sovun kaasun käytön vähentämisestä 15 prosentilla ensi talvena, sillä Venäjän uskotaan rajoittavan kaasun saantia. Tavoitteeseen pyritään vapaaehtoisuuden pohjalta, mutta siitä voi tulla tietyin poikkeuksin hätätilanteessa pakollinen. Vähennystä kaasun käytössä pitäisi tapahtua vuosiin 2017–2022 verrattuna.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo olevansa tyytyväinen ratkaisuun.
– Ennen kokousta oli ilmassa paljon epävarmuutta eri maiden suhtautumisesta. Mutta olimme hyvinkin yksimielisiä, erästä maata lukuun ottamatta, että komission esitys on välttämätön tässä tilanteessa, Lintilä sanoo.
Ministerin mainitsema maa oli Unkari, joka jäi ainoana vastustamaan päätöstä kaasun vähennystavoitteesta. Unkari ui muutenkin vastavirtaan energia-asioissa. Maan ulkoministeri kävi viime viikolla neuvottelemassa lisäkaasun ostamisesta Venäjältä.
Maata johtavan Fidesz-puolueen mukaan Unkarin hallitus on päättänyt ostaa 700 miljoonaa kuutiometriä maakaasua lisää pitkäaikaisissa sopimuksissa määrättyjen määrien lisäksi.
Unkarin vastustus ei tullut Lintilälle yllätyksenä. Myös moni iso EU-maa oli suhtautunut komission esitykseen aluksi kriittisesti, mutta tuki sitä lopulta.
– Tämän tyylinen esitys tavoitteellisuudesta ja mahdollisesta velvoittavuudesta ei olisi tullut menemään koskaan EU:ssa eteenpäin, mikäli ei olisi ollut niin sanottua yhteistä vihollista tässä tilanteessa. Kyllä tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan yhdistää tällä hetkellä erittäin paljon EU:ta.
Suomen kannalta päätös ei tarkoita käytännössä mitään, sillä kaasun käyttö on vähäistä moneen muuhun maahan verrattuna. Kaasun tulo Venäjältä oli loppunut jo toukokuussa, kun toimituksista ei suostuttu maksamaan ruplilla.