Korkeakoulujen uudistuva rahoitusmalli lisää opiskelijoiden paineita ripeämpään valmistumiseen, arvioivat opiskelijajärjestö SYL:n ja kahden yliopiston edustajat STT:lle.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta suurin yksittäinen osuus koostuu suoritettujen tutkintojen määrästä. Lisäksi niitä on palkittu opiskelijoista, jotka suorittavat vähintään 55 opintopistettä vuodessa.
Rahoitusmallin kannustamina yliopistot ovat nostaneet tavoitteen suorittaneiden osuutta. Lukuvuonna 2005–2006 sen sai kasaan 28 % opiskelijoista, viime lukuvuonna 43 %.
Maan parhaimmistoon on kuulunut Itä-Suomen yliopisto, jonka opiskelijoista hieman alle puolet pänttää 55 opintopistettä vuodessa. Lukuun on rehtori Harri Siiskosen mukaan päästy määrätietoisilla toimilla, kuten opinto-ohjauksella ja uusilla suoritustavoilla.
– Etäopintojen ja sähköisten kurssien kautta hekin, jotka eivät ole läsnä paikkakunnalla, voivat viedä opintoja eteenpäin, Siiskonen havainnollistaa.
Tutkinnot yhä yli tavoiteajan
Vuodesta 2021 alkaen rahoitusmalli alkaa palkita yliopistoja opintopisteiden sijaan tavoiteajassa valmistuneista opiskelijoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö perustelee muutosta valmistumisen nopeuttamisella.
Uuden rahoitusmallin ero vanhaan kuulostaa pieneltä. 55 opintopistettä vuodessa tenttivä yliopisto-opiskelija saa kasaan 300 opintopisteen maisteritutkinnon suurin piirtein viiden vuoden tavoiteajassa.
Valmistumistahti ei kuitenkaan ole kovin ripeää. Tilastokeskuksen torstaina julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2012 tutkintonsa aloittaneista yliopisto-opiskelijoista vain 27 prosenttia sai ylemmän korkeakoulututkinnon kasaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Käytännössä tutkinnot voivat venyä, jos opiskelija työllistyy, opinnot takkuavat tai tutkinto on minimirajaa laajempi.
Siiskonen myöntää, että uudistuksen myötä yliopistoilla on paineita kannustaa opiskelijaa ottamaan tutkinto ulos, kun minimilaajuus on kasassa. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei yliopisto aio pakottaa ketään valmistumaan ennen aikojaan.
– Tavoitteemme on luoda mahdollisuus valmistua määräajassa, mutta ketään ei jätetä heitteille, Siiskonen toteaa.
Opiskelijat huolissaan oppimisesta ja jaksamisesta
Tavoiteaikaan tähtäämisellä on kääntöpuolensa. Opiskelijat hyödyntävät entistä vähemmän heille tarjolla olevia mahdollisuuksia. Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö nostaa esille sen, että vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä laskee.
– Opiskelijat tuovat usein esiin sen, että valinnaisuuteen ja ylimääräisiin opintoihin ei jää aikaa, Pyykkö kertoo.
Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on huolissaan siitä, kuinka laajan sivistyksen tai osaamisen opiskelijat saavat tulevaisuudessa kerryttää.
– Olennaisempaa on opiskelijan saama osaamispaketti kuin sen valmistumistahti, liiton puheenjohtaja Sanni Lehtinen sanoo.
Lisäksi Lehtinen toivoo, että opiskelijoita ei kuormiteta valmistumispaineilla. Hän huomauttaa terveystutkimuksesta, jonka mukaan kolmasosa opiskelijoista kärsii runsaasta stressistä. SYL toivookin panostuksia opiskelijoiden toimeentuloon ja hyvinvointiin, mikäli valmistumisia halutaan rivakoittaa.
– Opiskelijan on elääkseen joko velkaannuttava tai käytävä töissä. Jälkimmäinen näistä aiheuttaa suuria jaksamispaineita, jos samalla pitää valmistua viidessä vuodessa.