Mitkä ovat koronakriisin vaikutukset Suomen talouteen? Valtiovarainministeriö (VM) julkisti taloudellisen katsauksensa.
Suomen talouden ennakoidaan supistuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia, mikäli rajoitustoimenpiteet kestävät 3 kuukautta.
Suurin isku kohdistuu VM:n mukaan yksityisiin palveluihin, teollisuuteen ja rakentamiseen.
Maailmankauppa hidastuu noin viidellä prosentilla koko vuoden tasolla. Öljyn hinnan lasku hidastaa inflaatiota.
Työllisyyden Suomessa ennustetaan vähenevän tänä vuonna kahdella prosenttiyksiköllä 71 prosenttiin. Työttömien määrän ennustetaan nousevan vuoden aikana 35 000:lla – työttömyys kääntyy siis jälleen nousuun.
Tulevan kehityksen ennustaminen on kuitenkin tällä hetkellä poikkeuksellisen hankalaa, kun koronarajoitusten pituutta ei tiedetä.
– Suomen talous kääntyy hyvinkin jyrkkään laskuun tänä vuonna. Miten jyrkkään, siitä on epävarmuus, finanssineuvos Jukka Railavo sanoo.
– Riskinä on, että talouden sukelluksen pitkittyessä yhteiskunnasta uhkaa loppua happi, ylijohtaja Mikko Spolander toteaa.
BKT palautuu kahtena seuraavana vuonna
Velan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) mielletään usein tärkeäksi taloudelliseksi mittariksi. Se uhkaa VM:n ennusteen mukaan nousta tänä vuonna 70 prosenttiin ja vuonna 2024 jopa 80 prosenttiin.
– Oletamme, että valtiolainojen korot kasvavat hitaasti, mutta eivät ne vielä lähellekään mitään keskimääräistä tasoa mene. Kyllä me vielä hyvin kevyessä korkoympäristössä vielä tällä hetkellä olemme, Railavo muotoilee.
Hallituksen politiikka tulee ministeriön mukaan elvyttämään taloutta voimakkaasti vuonna 2020 aikana.
– Koronavirustilanteen vuoksi päätetyt toimet kasvattavat julkisen talouden menoja lähes kolmella miljardilla eurolla tänä vuonna, finanssineuvos Marja Paavonen kommentoi.
Velkaa tullaan siis ottamaan paljon. Bruttokansantuotteen arvioidaan kuitenkin kääntyvän jälleen nousuun vuosina 2011 ja 2022, jolloin kasvua bruttokansantuotteessa arvioidaan olevan 1,3 prosenttia.
– Työllisyysaste palautuu hitaasti. Olemme takaisin 72 prosentin työllisyysasteessa tarkastelujakson lopulla [vuonna 2024], Railavo toteaa.
Ennusteet lähtevät siitä, että koronarajoitukset kestävät kolme kuukautta, siis suurin piirtein juhannukseen asti. Mikäli rajoitusten kanssa eletäänkin kuusi kuukautta, velan suhde BKT:hen kasvaa vuonna 2020 76 prosenttiin ja lähenee 100 prosenttia vuonna 2024.
Tässä skenaariossa Suomen valtiontalous supistuisi vuonna 2020 peräti 12 prosenttia.
Katsauksessa näkymiä vuoteen 2024 asti
Talouskatsauksessa käsitellään vuosien 2020−2024 talousnäkymiä sekä julkista taloutta.
Ennusteessa esitetään valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan myös "vaihtoehtoinen skenaario talouden kehityksestä".
Muun muassa hallituksen kehysriihessä jo hyödynnetty ennuste on laadittu 26. maaliskuuta. Spolanderin mukaan viimeisen kahden-kolmen viikon aikana ei ole tullut yllätyksiä siitä, kuinka laajalle koronavirus leviää. Perusoletuksissa ei ylipäätään ole tapahtunut ennusteen laatimisen jälkeen suuria muutoksia.
– On hyvä muistaa, että ennusteessa ei kannata kauheasti tuijottaa, mikä on desimaali ensimmäisen kokonaisluvun takana. Onko se 5,5, kuusi vai viisi? Oleellista on, että se on iso miinusnumero, joka sattuu olemaan viiden tai kuuden prosenttiyksikön korvilla, jos sulkutoimet kestävät kolme kuukautta, Spolander pyörittelee.
Taloudellista katsausta esittelivät tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeriön virkamiehet, ylijohtaja Mikko Spolander, finanssineuvos Jukka Railavo ja finanssineuvos Marja Paavonen.