Suomessa näkyy vuosi vuodelta enemmän kuvaamista yhtyeiden keikoilla.
Kuumaa -yhtyeen kiertuemanageri Konsta Viipuri on seurannut keikkakulttuurin muutosta lavojen sivustoilla jo vuosia, ja hän on huomannut suomalaisessa yleisössä ulkomaalaisen keikkayleisön piirteitä etenkin viime vuosina – kaikki taltioidaan puhelimeen.
– Kärjistetysti voisi sanoa, että mitä nuorempi yleisö on, sitä enemmän kuvaamista tapahtuu, Viipuri kuvailee.
Suomalaisen keikkajärjestäjän Fullsteam Agencyn markkinointijohtaja Jenni Valtiala kertoo kuvaamisen olevan nuorille luonnollinen tapa tulkita elämää ja ympäröivää maailmaa.
– Nuoret ovat kasvaneet älypuhelimien kanssa. Kuvaaminen on usein heidän tapansa nauttia keikasta ja ilmaista itseään ja kokemustaan.
Toisaalta kuvaaminen myös vie väkisinkin huomiota keikasta muualle. Pelkän kuvaamisen rinnalla enää ei ole epätavanomaista, että videoita ladataan sosiaalisen median alustoille jo esityksen aikana.
– Varmasti tulee aika reaaliaikaista raporttia esimerkiksi Tiktokiin, sitä en epäile, Valtiala lisää.
Viipuri pohtii, jääkö yleisöltä osa keikkakokemuksesta saamatta, jos suurimman osan keikasta katsoo ruudun läpi. Toisaalta hänestä kuvaaminen mahdollistaa sen, että kokemus jatkuu keikan jälkeenkin.
– (Aiemmin) keikan jälkeen saattoi hyvällä lykyllä nähdä sanomalehdessä kaksi kuvaa edellisen illan tunnelmasta. Nyt katsojalla saattaa olla kymmeniä tai jopa satoja videopätkiä keikalta, ja niitä voi fiilistellä vielä pitkään. Kuvaaminen tuo myös siinä mielessä varmasti lisäarvoa asiakkaalle.
Kuvaaminen tuo kysymyksen tekijänoikeuksista
Kokonaisten keikkojen kuvaaminen julkiseen levitykseen ilman oikeuksien kysymistä ei ole luvallista, Valtiala sanoo.
– Samoin kuten stand up- tai teatteriesityksiä, ei keikkojakaan pitäisi sillä tavoin kuvata.
Myös Live Nation Suomen kehitys- ja operatiivinen johtaja Mirkka Rautala muistuttaa, että tapahtuman kuvausoikeudet omistaa aina artisti.
– Siitä huolimatta nykypäivänä lähes kaikki artistit ymmärtävät, että kännyköillä kuvattava materiaali päätyy eri kanaviin, Rautala kommentoi.
Valtialan arvion mukaan levy-yhtiöt seuraavat Youtubeen ladattua sisältöä artisteista väärinkäytön varalta.
– Musiikin tekijän tulisi aina saada korvaus, kun hänen musiikkiaan käytetään tai esitetään jossain muodossa, joten on luonnollista, että tekijänoikeusrikkomuksiin puututaan levy-yhtiön tai muun artistia edustavan sidosryhmän kautta.
Viipurin mielestä kuvaamisen hyöty-haittasuhdetta täytyisi pohtia enemmän.
– Kuvaamisen rajoittaminen vaatii paljon resursseja, esimerkiksi järjestyksenvalvojia. Kuvaus ja videon someen laittaminen tuo kuitenkin aina lähestulkoon ilmaista promoa artistille. Loppupeleissä kuvaaminen on artistille hyvä asia ja lähtökohtaisesti sataa artistin laariin.
Valtiala on samaa mieltä siitä, että lyhyet videopätkät hyödyttävät sekä artisteja että auttavat artistin ihailijoita fanittamisessa.
– Katsoja innostuu videoista ja haluaa keikalle myös itse, ennemmin kuin että ajattelisi, että "ah, nyt mun ei tarvitse mennä, koska mä nyt näin tän".