Mika Aaltola pohti pulkkamäessä Itämeren turvallisuustilannetta.
Europarlamentaarikko Mika Aaltolan (kok.) mukaan Itämeren maiden tulisi päättäväisesti ja johdonmukaisesti asettaa rajat Venäjän toiminnalle Suomenlahdella.
Suomenlahden turvallisuustilanne nousi viime viikolla otsikoihin, kun Venäjän varjolaivastoon kuuluvaksi epäillyn Eagle S -tankkerin epäillään aiheuttaneen Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin vaurioitumisen Suomenlahdella joulupäivänä.
– Jos Venäjän annetaan tehdä tuhotöitä ilman vastinetta, se lähettäisi viestin, etteivät alueen maat ole valmiita ja kyvykkäitä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan.
– Nyt Yhdysvaltojen vallanvaihdoksen ollessa edessä tämä olisi mahdollisimman huono signaali, Aaltola kirjoittaa X:ssä.
Jos alla oleva julkaisu ei näy, voit katsoa sen tästä.
Aaltolan mukaan Suomen toiminta aluksen suhteen oli erittäin hyvä ja tehokas viesti.
Keskusrikospoliisi (KRP) takavarikoi Eagle S -aluksen ja se siirrettiin Porkkalan edustalta Porvooseen Svartbäckin sisäankkuripaikalle. KRP on takavarikoinut aluksen ja siellä tehdään teknistä tutkintaa.
Tavoitteena pakottaa Trumpin hallintoa
Aaltola kirjoittaa myös, että Venäjän rynniminen Suomenlahdella on osa sen tavoitetta muuttaa sille epäedulliseksi muuttunutta tilannetta.
– Venäjä saattaa yrittää törmäyttää tilannetta Suomenlahdella ja parantaa siten neuvottelumahdollisuuksiaan Yhdysvaltojen kanssa sekä osoittaa Naton heikkoutta.
Aaltolan mukaan Venäjä käyttää tätä itseaiheuttamaansa altavastaajan asetelmaa kiristykseen katkomalla kriittistä infraa ja uhkaamalla luonnontuhoilla.
– Maan geostrategiseen ajatteluun sopii hyvin kokeilla pehmeitä kohtia ja pelata upporikasta rutiköyhää, Aaltola kirjoittaa.
Aaltola sanoo Venäjä pyrkivän järjestämään myös laajempaa painetta ja kriisiä Trumpin valtaannousun kynnyksellä ja sen aikana.
– Tässä tavoitteena on pakottaa Trumpin hallinto mahdollisimman aikaisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa, ei vain Ukrainasta, vaan Euroopan turvallisuusasetelmasta, Aaltola kirjoittaa.
Venäjä testaa Aaltolan mukaan myös Naton neljännen ja viidennen artiklan rajoja.
– Se katsoo löytyykö Natolta yhtenäistä tahtotilaa torjua sen toimet.