20 vuotta sitten Lammilla heitettiin Heli Rantasen olympiavoiton siivittämä keihästä ja juniorit jonottivat kulta-Helin nimmareita. Nyt keihäs on vaihtunut reikäpalloksi ja melkein koko entinen Lammin pitäjä hengittää salibandya.
2000-luvun alussa perustettu salibandyjoukkue on noussut taso tasolta ja divari divarilta kohti lajin huippua. Mikään ei ole tullut kuitenkaan ilmaiseksi, vaan työtä on tehty tietoisesti aina parempaan pyrkien. Reilussa kymmenessä vuodessa pienen maalaiskylän joukkue on noussut salibandyväen huulille ja kolkuttelee nyt toiseksi korkeimman sarjatason, divarin finaaleissa jo pääsyä salibandyliigaan.
Menestys on saanut Hämeenlinnan kaupunkiin liittyneen ja reilun viiden tuhannen asukkaan taajaman innostumaan lajista. Joukkueesta onkin tullut oman kylän yhteinen, ja monelle tärkeä juttu.
– Viime yön unien perusteella näköjään aika tärkeä. Tässä on tämäkin koko päivä jännitetty ja odotettu tätä. Kyllä tää iso juttu on koko paikkakunnalle, Ville Laakso sanoo ennen ensimmäisen finaalin alkamista.
Poikkeusluvalla pienessä kaukalossa
Kun kymmenisen vuotta sitten Lammille alettiin suunnitella uutta liikuntahallia, ei moni uskonut, että oma salibandyseura pelaisi lajin korkeimmilla sarjatasoilla. Edelleen uudenkarhea halli on nyt kuitenkin auttamatta liian pieni LaSB:in menestyksen tiellä.
– Poikkeusluvalla ollaan saatu divarin runkosarjan pelejä pienemmässä kaukalossa pelata, joukkueen valmentaja ja yksi "oranssisydämistä" Kalle Tyrkäs kertoo.
Pudotuspelejä ei Lammin pienessä kaukalossa kuitenkaan lajiliiton sääntöjen mukaan voi pelata. Eivätkä laitamille kyhätyt muutaman sadan hengen katsomopaikat riittäisikään playoff-huumassa kuin kouralliselle kannattajista. Niinpä joukkue onkin joutunut siirtämään kotipelinsä nyt naapurikaupunkien isoihin halleihin.
Jo aiemmin kaudella joukkue löi divarin entiset katsojaennätykset roskakoriin.
– Tammikuussa cupin peliin vedettiin Viikinkejä vastaan yli 1500 katsojaa Lahdessa ja paikallispeliin 1300 tänne Hämeenlinnaan. Eikä millään ilmaislipputempuilla vaan ihan rehellisellä lippuhinnoittelulla, seuran tiedottaja ja aktiivi Mika Virtanen sanoo.
Kylän yhteinen juttu
Kylän yhteisestä jutusta kertoo sekin, että joukkueen kokenein pelaaja palasi salibandyliigasta muutama vuosi sitten takaisin auttamaan kasvattajaseuraansa alemmasta sarjatasosta huolimatta. Maajoukkueessakin pelanneelle Heikki Hätöselle ottajia olisi varmasti riittänyt liigatasollakin, mutta Hätönen valitsi toisin.
– Kyllä silloin kun LaSB divariin nousi, niin se oli oikeastaan itselle helppo päätös lähteä ja sitoutua projektiin mukaan, nimenomaan silmällä pitäen tämmöistä hetkeä missä nyt ollaan. Ja nyt pitää tästä hetkestä nauttia ja ottaa siitä kaikki irti, ensimmäistä finaalisarjaansa pelaava Hätönen vannoo.
Hätönen sanoo kotikylän innostuksen ja kannustuksen näkyvän pelaajien otteissa kentälläkin. Samaa todistaa Virtanen.
– Kyllähän noi jätkät nauttii siitä ja fiilistelee sitä. Ja junnut pyytelee nimikirjotuksia ja seuraa niitä. Onhan se ihan älytöntä mitä tähän ympärille on syntynyt, Virtanen ihmettelee loppuunmyydyssä Elenia-areenassa hyvän aikaa ennen finaalin alkamista.
Kannattajien lisäksi mukaan talkoisiin ovat lähteneet myös alueen yritykset. Osa on mukana pienemmällä summalla, osa tukee vähän isommin. Taloudellisista ajoista huolimatta kylän omassa jutussa on mukana lähes sata yritystä.
Unelmafinaalit
Hämeenlinnassa eletään muutoinkin todellista salibandykevättä, sillä toinenkin sarjan finaalijoukkueista tulee niin ikään juuri Hämeenlinnasta.
"Ei niin rakasta, vihattua, arvostettua tai halveksittua vastustajaa kuin nämä kaksi ovat toisilleen. Divarissa ei ole toista samanlaista taisteluparia, ei toista samanlaista paikallistunnelmaa. Ei kahta saman kaupungin joukkuetta, ei tuhatta katsojaa. Ei missään ole valmentajia halaamassa vihollisen valmentajia hetki ennen ottelua. Ystäviä, työkavereita ja sukulaisia näin kiihkeästi sodassa, rauhassa ja rakkaudessa. Ei missään ole tällaista unelmafinaalia. Ei missään."
- lamminsalibandy.fi
Steelers ja LaSB ovat toisilleen tutut ja rakkaat kilpakumppanit. Finaalisarjan voittaja etenee ensi kaudeksi suoraan liigaan ja hävinnytkin pääsee vielä jatkokarsintoihin. Hämeenlinna palaa siis jo varmasti ainakin yhden joukkueen voimin salibandyn liigakartalle.
– Paljon on tuttuja pelaajia omilta liigavuosilta, ja muutoinin tulee aivan varmasti kiihkeät finaalit ja mukana on kyllä ilman muuta erityislatausta, Hätönen lupaa ennen peliä.
Molempien joukkueiden mielestä finaalissa onkin vastassa on paras mahdollinen vastustaja.
Ensimmäinen finaaliottelu päättyy lammilaiskannattajien riemuun vasta jatkoajan kultaisella maalilla. Hämäläiskylän liigaunelma on yhtä pykälää lähempänä.