Posti-kiistaan liittyvät tukilakot näkyvät monen ihmisen arjessa tällä hetkellä. Lakkoilu aiheuttaa väistämättä myös kustannuksia. Lakkoilua tutkineen ekonomistin mukaan rahallisten menetysten suuruutta on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea arvioida.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila kirjoitti viime viikolla liiton verkkosivuilla, että Merimies-Unionin tukilakot näkyvät Suomen viennissä, joka pitkälti tapahtuu meriteitse. Suomen viennin arvo merikuljetusten osalta on noin 100 miljoonaa euroa päivässä.
– Pysähtynyt tuotanto on monessa tapauksessa lopullisesti menetetty, ja muulloinkin yrityksille koituu lisäkuluja esimerkiksi uusien toimitusreittien valinnasta, varastoinnista, toimitusten viivästymisestä mahdollisista aiheutuvista sopimussakoista sekä ylityökorvauksista työtaistelujen päättymisen jälkeen, Urrila kirjoitti.
Lue myös: Oletko sinäkin pudonnut kärryiltä lakkosotkusta – miten Medialiitto liittyy tähän kaikkeen? Tässä 19+1 vastausta Postin jättilakosta
Metsäteollisuus: Vientituloja menetetään 33 miljoonaa euroa päivässä
Postin lakon ja siihen kytkeytyvien tukilakkojen kokonaishintalappua tietää tuskin kukaan tässä vaiheessa. Yritykset ja toimialat ovat kuitenkin antaneet joitakin arvioita.
Metsäteollisuus ry tiedotti maanantaina, että töiden pysähtyminen satamissa tarkoittaa metsäteollisuudessa arviolta 33 miljoonan vientitulojen menetystä lakkopäivältä. Auto- ja kuljetustyöntekijäliitto AKT on lisäämässä tukitoimiaan torstaina, jolloin ahtaajat aloittavat kolmen päivän lakon.
– Pahimmillaan kuljetusongelmat voivat johtaa myös tuotannon pysähdytyksiin, mistä aiheutuisi vielä enemmän haittaa, totesi Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola liiton tiedotteessa.
Viking Linen markkinointijohtaja Kaj Takolander sanoi puolestaan MTV Uutisille maanantaina, että tukilakko maksaa yhtiölle puoli miljoonaa euroa päivässä.
Lue myös: MTV Uutiset seuraa jättilakkoja: Lakko uhkaa laajeta torstaina – lentokoneet maassa, suurin osa busseista ei kulje Helsingissä
Lakkoilua tutkinut ekonomisti: Laskutapa on arvovalinta
STTK:n ekonomisti Antti Koskela julkaisi vastikään tietokirjan suomalaisesta lakkoilusta. Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa -nimisessä kirjassa Koskela pohtii myös lakkojen taloudellisia vaikutuksia. Kustannusten laskemiseen voidaan käyttää Koskelan mukaan useita eri laskentatapoja, ja kyse on aina arvovalinnoista.
Työnantajan tappiot korostuvat, kun lasketaan tuotannon bruttomenetyksiä. Silloin lasketaan toimialan tai yrityksen vuoden tuotanto, ja kerrotaan se sillä osuudella vuoden työajasta, joka on jäänyt työtaistelun vuoksi toteuttamatta. Esimerkiksi jos yrityksen tuotanto on ollut viikon seisahduksissa, ovat bruttomenetykset 1/52 vuoden tuotannosta.
Koskela itse suosisi efektiivistä nettolaskentamallia, jossa selvitetään myös se, miten suuri osa menetetystä bruttotuotannosta voidaan korvata jälkikäteen esimerkiksi varastoja hyödyntämällä tai ylitöitä teettämällä.
Yritykset pystyvät yleensä varautumaan menetyksiin, jos niillä on etukäteen tietoa lakon alkamisesta. Tutkimista vaikeuttaa se, että kaikki data ei ole aina saatavilla.
– Nythän ei tiedetä, toteutuvatko Posti-kiistassa kaikki tukilakot, ja nykyisetkin lakot ovat olleet päällä vasta lyhyen aikaa. Lakkojen kustannusvaikutuksissa on se ominaisuus, että niitä voidaan laskea kunnolla vasta jälkikäteen. Jos lakko on lyhyt, voivat efektiiviset vaikutuksetkin jäädä pieniksi, Koskela toteaa.
Lakko toimii teollisuudessa, palvelualalla ei
Koskela muistuttaa myös, että vaikutukset riippuvat toimialoista. Kuljetusalalla ja teollisuudessa lakot ovat hyvin tehokas keino, mutta palvelualoilla ei.
– Ihmiset voivat tarvittaessa palvella itse itseään. Eri aloilla on myös hyvin erilainen kyky toipua lakosta ja kiriä kiinni menetyksiä.
Taloudellisia menetyksiä joka tapauksessa syntyy. Kuka kaiken lopulta maksaa?
Antti Koskela aloittaa muistuttamalla, että menetyksiä koituu myös työntekijöille. Ammattiliiton lakkoavustus kattaa vain pienen osan palkasta.
Yrityksen tappiot ovat puolestaan pois osakkeenomistajien osingoista. Hän ei näe, että lakot tulisivat laajemmin koko yhteiskunnan maksettavaksi, sillä ne kohdistuvat yleensä tiettyihin toimialoihin ja kestävät melko lyhyen ajan.