NHL:n suomalaispuolustajien vähyys suhteessa ruotsalaisiin puhutti MTV Sportin asiantuntijoita tiistain CHL-finaalin yhteydessä.
NHL:ssä on tällä kaudella pelannut vain viisi suomalaispuolustajaa, kun Ruotsissa sama luku on 25.
Champions Hockey Leaguen finaalissa maalin mestaruuden voittaneelle Luulajalle tehnyt Kristian Näkyvä nosti esiin SHL:n isomman jään, joka pakottaa puolustajat väkisinkin kiekolliseen peliin.
Pitäisikö pohjoisamerikkalaisesta pelistä tunnetussa Suomessakin mieluummin kasvattaa kuin kaventaa kaukaloita?
– Riippuu mitä kukakin jääkiekolta haluaa. Minä en näe, että nämä asiat ovat toisiaan poissulkevia. Miksei voi pelata kiekon kanssa ja silti erittäin aggressiivisesti? Pasi Nurminen kysyy.
Sami Vatanen on tällä kaudella murtautunut NHL:n puolustajaeliittiin ja on osoittanut, että alle 180-senttisille taitopakeille on edelleen tilausta, mutta Ruotsissa on onnistuttu koulimaan myös isoista puolustajista taitavia.
– Sellainen pikku vinkki, kun kaikki koutsit ja pelaajat kuuntelevat tätä: niin älkää, please, kasvattako enää niitä kiekollisia pikkupakkeja. Käykää katsomassa joltain nettisaitilta, että minkä kokoisia ne NHL:ssä pelaavat ruotsalaispakit ovat, Nurminen sanoo.
– Voi olla iso, fyysinen, kova pakki, mutta silti hyvä kiekon kanssa. Tällaisia ne ruotsalaiset pakit ovat.
Ruotsalaisten NHL-pakkien keulakuvana toimiva Erik Karlsson on 182-senttinen, mutta yli 20 pistettä tällä kaudella tehneistä pakeista Victor Hedman on peräti 198 senttiä, Hampus Lindholm 189 ja Oliver Ekman-Larsson 188 senttiä. Lisäksi yli 190 sentin mittaan yltävät muun muassa Alexander Edler, Mattias Ekholm, Jonathan Ericsson, Adam Larsson ja Nicklas Grossmann.
"Ongelma tiedostettu Suomessa"
Suomen A-maajoukkuetta vuosina 1992-2003 valmentanut Hannu Aravirta sanoo eron johtuvan pitkälti myös Ruotsin laajemmasta pelaajamateriaalista, josta isoja pakkeja löytyy helpommin.
Ruotsi avasi 2000-luvun vaihteessa aivan uuden sivun kiekkofilosofiassaan ja nyt ratkaisut kantavat hedelmää. Aravirran mukaan suomalaisia ei silti yllätetty housut kintuissa.
– Kyllä tämä ongelma on tiedostettu Suomessa jo 15-20 vuotta sitten. Siitä puhuttiin erittäin paljon. Meillä oli tällaista tendenssiä, että suosittiin näitä pieniä, kunnes huomattiin, että se ei riitä ja pitää saada isompia pelaajia, Aravirta kommentoi.
Aravirta ja Nurminen ovat yhtä mieltä siitä, että pelaajat kehittyvät myös taidollisesti eri aikaan, joten kasvuprosessin aikana hukassa olevaa luistelutaitoa voidaan hioa myöhemminkin. Samoin kiekollista pelaamista.
– Jos Suomessa huomataan, että iso pakki osaa vähääkään luistella, niin kyllä siitä pidetään erittäin hyvää huolta, Aravirta huomauttaa.
– Vaikka taito voi murrosiässä vähän hävitäkin ja tulla kömpelyyttä, niin kyllä se on ymmärretty, että se palaa sieltä. Tehdään töitä vain ja annetaan aikaa. Ei se tästä kiinni ole.