Lentomatkailu on suurelle osalle meistä aivan tavallinen liikkumismuoto. Ja tuttuja ovat myös sen lieveilmiöt: kanssamatkustajan kännikohtaus lentokoneessa tai erimielisyys kenttähenkilökunnan kanssa lähtöportilla. Ja kuten tavallisessakin elämässä, näihin puuttuu kukapas muukaan kuin poliisi. MTV Uutiset kysyi, miten tilanteet hoidetaan.
Matkustan usein lentokoneella ja siksi olen nähnyt myös monenlaisia tilanteita lentokentillä ja -koneissa. Joulukuussa todistin ensimmäisen kerran tapausta, jossa matkustaja poistettiin poliisin toimesta jo muuten lähtövalmiista koneesta.
Humalainen nuori nainen pyrki toistuvasti vessaan lentoemäntien kielloista huolimatta ja häntä pyydettiin poistumaan koneesta. Tämän jälkeen hän istuikin visusti paikallaan suostumatta liikkumaan mihinkään. Odotimme täpötäydessä koneessa, kun poliisi tuli poistamaan naisen.
– Lentokoneen toiminnasta vastaa kapteeni ja jos kapteeni tekee päätöksen, että henkilö poistetaan koneesta, henkilö poistetaan. Silloin he kutsuvat poliisin, joka tulee poistamaan henkilön, kertoo komisario Jarmo Ojala Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Yksi poliisin tärkeimmistä tehtävistä on olla näkyvillä.
Poistoja useita kertoja vuodessa
Komisario Jarmo Ojalan mukaan tehtävä poliisille on ihan sama riippumatta siitä, mistä henkilö poistetaan, oli se sitten kotoa, ravintolasta tai lentokoneesta.
– Jos tehdään päätös että henkilö poistetaan, silloin käytämme sellaisia voimakeinoja, jotka ovat tarpeellisia siinä tilanteessa. Lentokoneessa käytämme lähinnä fyysistä voimaa. Otetaan kädet haltuun ja tarvittaessa jalat haltuun ja kannetaan henkilö ulos, jos hän ei omin neuvoin tule.
Yleensä häiriköt eivät pääse koneeseen saakka, vaan esimerkiksi humalaisilta evätään pääsy lennolle jo lähtöportilla.
– Lentokone tekee voimankäyttötilanteesta haasteellisen siksi, että tila on aika ahdas, muuten tämä on poliisille normaali poliisitehtävä muiden joukossa. Ympäristö on tässä tapauksessa vain lentokone, Ojala summaa.
Henkilön poistoja lentokoneesta on Ojalan mukaan tasaiseen tahtiin.
– Poistoja on useita kertoja vuodessa, mutta enemmän on kieltoja, että henkilö ei pääse lentokoneeseen. Lentokenttähenkilöstö huomaa yleensä jo lipuntarkastuksessa, että matkustaja on siinä kunnossa, ettei häntä oteta koneeseen. Meillä ne tulevat ilmoituksina häiriökäyttäytymisestä ja me poistamme tarvittaessa henkilön lentokentän alueelta tai terminaalista.
– Harvemmin on niin, että asiakas on päässyt jo koneeseen asti, ja sieltä ennen lähtöä lähdetään poistamaan.
Välillä poliisi on myös odottamassa matkustajaa lentokentällä.
– Sitten on sellaisia tapauksia, että matkustaja on ruvennut riehumaan koneessa kesken lennon ja käymme noutamassa hänet kun kone laskeutuu.
Useimmiten lentomatkustajat osaavat käyttäytyä, mutta välillä tarvitaan myös poliisin apua.
Rahatonta ei jätetä heitteille
Talvella tulkkasin matkalaukkuja odottaessani tilannetta, jossa mies oli riitautunut lentokenttähenkilökunnan kanssa ylisuuren käsimatkatavaran takia. Mieheltä oli evätty pääsy koneeseen ja hänet oli määrätty poistumaan kentältä. Hän ei kuitenkaan lähtenyt, joten poliisi saapui paikalle selvittämään tilanteen.
Mies kertoi, ettei hän voinut poistua, koska hänellä ei ollut rahaa majoitukseen. Ulkona oli pakkasta reilut kymmenen astetta. Poliisipartio korjasi miehen mukaansa.
Ojala kertoo, että poliisilain perusteella kiinniotot ovat tapauskohtaisia ja niissä on kaksi perustetta.
– Yksi on se, että henkilö on kykenemätön huolehtimaan itsestään eli siinä kunnossa, ettei häntä voida jättää. Yleensä näin on päihtymyksen takia tai sitten on esimerkiksi on kova pakkanen eikä henkilöllä ole muuta paikkaa tai joku muu erityinen syy.
Harva menisi poliisiputkaan vapaaehtoisesti.
– Toinen peruste on, että henkilö otetaan kiinni rikoksilta ja häiriöltä suojaamiseksi eli jos katsotaan, että aiheutuu häiriötä tai rikos tai että sellainen uusiutuu. Partio tekee aina päätöksen kiinniotosta tapauskohtaisesti.
Ojala korostaa kuitenkin, että mikään hotelli poliisilaitos ei ole.
– Majapaikkoja meillä ei ole. Jos henkilö on selvin päin ja asiat ovat muuten kunnossa, silloin ei ole poliisin asia majoittaa ihmistä. Tarvittaessa yritämme sosiaalitoimen, esimerkiksi kriisipäivystyksen, kautta järjestää jotain muita tiloja.
8:19
Kuka maksaa rahattoman kotimatkan?
Tapaamani kentälle jäänyt mies kertoi, ettei hänellä ollut rahaa paluulippuun. Kysyin Ojalalta, miten poliisi tällaisissa tilanteissa menettelee. Hänen mukaansa ensimmäisenä otetaan yhteyttä lähetystöön.
– Osa lähetystöstä huolehtii kansalaisistaan ja hankkii heille paluulipun. Jos lähetystö kieltäytyy antamasta palvelua, poliisi vie henkilön sosiaalikriisipäivystykseen.
Ulkomaalaisen matkaliput saattavat joutua myös suomalaisten maksettaviksi.
– Sosiaaliviranomaiset harkinnanvaraisesti hankkivat näille ihmisille matkaliput, että he pääsevät kotiin. Olen käsittänyt niin, että Pohjoismaiden välillä on sopimus, että sosiaalitoimet tarvittaessa avustavat ihmisen kotiin.
– Muut maat ovat harkinnanvaraisia ja tarvittaessa yhteiskunta kustantaa henkilön kotimaahansa. Emme rahatonta ulkomaalaista pihalle laita. Viranomaisilla on näissä asioissa huolehtimisvelvollisuus, ei heitä voi jättää pihallekaan pyörimään – varsinkaan, jos kelit ovat huonot, Ojala toteaa.
Poliisilla oma lentokenttäyksikkö
Itä-Uudenmaan poliisilla on lentokentällä oma yksikkönsä. Häiriköiden poistot koneesta ja kentältä on vain yksi pieni osa sen toimintaa.
Helsinki-Vantaan lentokentän T2-lähtöaula tyhjennettiin joulukuun alussa osittain hajun vuoksi. Poliisi on eristi pelastushenkilökunnan osoittamia alueita, turvasi aluetta ja ohjasi liikennettä.
– Lentokentällä on paljon tehtäviä, joista iso osa on erilaisia tarkastustehtäviä ja yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtimista.
– Lentoasemalla on oma yksikkö, koska toimintaympäristö on vähän erilainen. Siellä pitää osata liikkua ja siellä tarvitaan muun muassa ajolupia.
2:02
