Eduskunta on hyväksynyt tänään esityksen, jolla yleinen subjektiivinen päivähoito-oikeus siirtyy historian lehdille.
Kun aiemmin kuka tahansa on voinut saada lapselleen kokopäiväisen paikan varhaiskasvatuksessa, jatkossa osalle tarjotaan enintään 20 viikkotunnin paikkaa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi neljää tuntia päivässä tai kolmea vajaan seitsemän tunnin mittaista hoitopäivää.
Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen säilyy kuitenkin osassa kuntia. Esimerkiksi Helsinki ja Turku ovat päättäneet, että ne eivät ota eduskunnan nyt mahdollistamia rajauksia käyttöön.
MTV Uutiset kokosi kiinnostavia käytännön kysymyksiä. Vastausten osalta on konsultoitu opetusministeriön neuvottelevaa virkamiestä Tarja Kahiluotoa.
Keitä päivähoito-oikeuden rajaus puolipäiväiseksi koskee?
Oikeus varhaiskasvatukseen rajataan puolipäiväiseksi, jos toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta kotona tai on työttömänä. Oikeus rajautuu myös silloin, jos vanhempi on vuorottelu- tai virkavapaalla, virantoimituksesta pidätettynä tai lomautettuna. Laajaan päivähoitoon ei ole oikeutettu myöskään sellaisen lapsen vanhempi, joka tekee alle 80-prosenttista työaikaa.
Entä jos oma työnkuva on repaleinen niin, että välillä työtä on enemmän ja välillä vähemmän?
Hoitoajan laajuus perustuu ensisijaisesti vanhemman omaan ilmoitukseen työajastaan. Hallitus myöntää, että varhaiskasvatushenkilöstö ei pysty arvioimaan työn, opiskelun tai yrittäjyyden päätoimisuutta. Tarpeen mukaan voidaan tukeutua esimerkiksi työ- ja elinkeinoviranomaisen antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon.
Millä perusteilla voi saada oikeuden täysiaikaiseen hoitoon, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona?
Varhaiskasvatusta tulee jatkossakin tarjota laajana, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen, muun edun tai perheen olosuhteiden takia. Kattavaa listaa erilaisista tilanteista ei ole laadittu, mutta joitain mahdollisia tapauksia mainitaan hallituksen esityksessä:
- lapsen tuen tarve fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän, sosiaalisen tai muun vastaavan kehityksen tai oppimisen osa-alueella
- vanhempien fyysisen tai psyykkisen terveyden ongelmat tai päihteiden käyttö
- jos perheeseen syntyy samalla kertaa useampia lapsia
- jos perheeseen syntyy keskonen, vammainen tai sairas lapsi
- jos kotona oleva vanhempi tai perheen muu lapsi on pitkäaikaissairas tai vammainen
- maahanmuuttajuus: lapsen kielellisen kehityksen, ystävyyssuhteiden ja perheen kotoutumisen takia
- kouluvalmiuksien kehittymisen tai ryhmässä toimimisen taitojen harjaannuttamisen tarve
Kuka arvioi, täyttyykö joku edellä mainittu peruste lapseni kohdalla?
Pääsääntönä on, että varhaiskasvatuksen järjestäjä neuvottelee tilannekohtaisesti perheen kanssa. Jos osapuolilla on eriävät näkemykset, voidaan joutua hankkimaan tarpeesta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja asiantuntijoiden lausuntoja.
Teen yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä. Onko lapseni oikeutettu täysipäiväiseen hoitopaikkaan?
Ei. Sama koskee talkootyötä ja muuta palkatonta työtä.
Jos jään työttömäksi, lyheneekö päivähoito-oikeus saman tien?
Työttömyyden alkaessa päivähoito-oikeus lyhenee kahden kuukauden kuluttua. Sen sijaan uuden lapsen syntyessä perheeseen ja vanhemman jäädessä kotiin, päivähoito-oikeus supistuu saman tien. Samoin vanhemman jäädessä eläkkeelle laaja päivähoito-oikeus loppuu saman tien.
Toisaalta kun työtön osallistuu työvoimapoliittisiin koulutuksiin tai -harjoitteluihin, hänen lapsensa voi olla oikeutettu kokopäiväiseen paikkaan varhaiskasvatuksessa.
Entä jos olen isyyslomalla?
Kunnan ei tarvitse järjestää isyysrahakauden aikana varhaiskasvatusta.
Pitääkö kotona olevan vanhemman hoitaa myös puolisonsa ex-liitosta syntyneitä lapsia puolipäiväisesti?
Ei.
Voiko lapsi joutua siirtymään toiseen päiväkotiin?
Ei. Oikeus samaan päiväkotiin säilyy, vaikka lapsen päivähoito-oikeus lyhenee. Sen sijaan lapsi voi joutua vaihtamaan ryhmää päiväkodissaan.
Entä jo lapsi on perhepäivähoidossa?
Voi olla, että kokopäiväisestä puolipäiväiseen hoitoon siirtyvä lapsi menettää samalla perhepäivähoitopaikkansa ja siirtyy päiväkotiin. Perhepäivähoitaja nimittäin mahdollisesti toivoo, että hoidettavat lapset olisivat kokopäiväisesti hoidossa, koska hoitojärjestelyt vaikuttavat palkkaukseen. Kahiluoto muistuttaa, että perhepäivähoitopaikan menettäminen ei ole automaatti, vaan asiasta voi keskustella vanhempien ja viranomaisten kesken.
Miten vanhempien työntekoa valvotaan?
Työntekoa ei valvota eikä väärien tietojen antamisesta tule sanktioita. Tarkoituksena on luottaa siihen, että vanhemmat ilmoittavat työaikansa totuudenmukaisesti. Mikäli päiväkodin henkilökunta epäilee kokoaikaista työtä tekeväksi ilmoittautuneen vanhemman olevan todellisuudessa kotona, Kahiluoto neuvoo heitä keskustelemaan asiasta perheen kanssa.
Mitä kuluja uusi byrokratia aiheuttaa?
Ministeriössä on arvioitu, että hallinnollisia kuluja tulee jonkin verran, mutta niiden euromäärästä ei ole laskelmia. Kahiluodon mukaan lähtökohta on, että byrokratian kulut eivät olisi suuremmat kuin päivähoito-oikeuden rajaamista syntyvät säästöt.
Toisaalta osa kunnista aikoo jättää mahdollisuuden käyttämättä juuri sen takia, että siitä arvioidaan tulevan liian suuret kulut.