Ukrainan sota on saanut monet piensijoittajat miettimään, mitä korona-aikaan kertyneille rahoille tulisi nyt tehdä, kun markkinat laskevat ja inflaatio syö kiihtyvään tahtiin eurot pankkitililtä.
Euroopassa sota osuu moniin yhtiöihin, joilla on liiketoimintaa Venäjällä. Yleinen myyntipaniikki on halventanut selvästi myös montaa vakaata ja varmaa tulosta tekevää yhtiötä.
– Ulkomaiset sijoittajat vetäytyvät Euroopan reunamarkkinoilta, sillä Suomi ja Helsingin pörssi nähdään suurena riskinä, Nordnetin sijoitusasiantuntija Martin Paasi sanoo.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mukaan isoilla sijoittajilla on omia sääntöjään niihin hetkiin, kun markkinoilla myllertää.
– Yksityissijoittajat voivat hyötyä isojen sijoittajien riskinhallintasäännöistä, joissa sijoituksia lähdetään turvaamaan, kun markkinoilla ollaan tulossa alaspäin.
Suomalaiset sijoittajat kylmäpäistä kansaa
Sari Lounasmeren mukaan pörssiheilunta ja epävarmuus ei ole aiheuttanut suurta paniikkia sijoittajien keskuudessa.
– Moni yksityissijoittaja muistaa peukalosäännön; kun on uhkaava ja epävarma tilanne, silloin pitäisi olla sijoitusmarkkinoilla. Ne, jotka ovat rauhallisesti ostaneet ja pitäneet, heillä on tyypillisesti mennyt aina hyvin.
Samaa sanoo Martin Paasi. Hänen mukaansa suomalaiset yksityissijoittajat ovat pääosin kylmäpäistä ja rauhallista kansaa.
– Toki jotkut ovat kysyneet, miten käy, jos käy huonosti ja ovatko rahani tallessa, jos Suomi joutuu sotaan?
Paasin mukaan rahoille ei käy kuinkaan, sillä ne ovat tallessa arvopaperikeskuksen useilla servereillä.
Ratkaisuja on pohdittu ihan jo senkin takia, jos esimerkiksi jollakin tietyömaalla osutaan väärään kaapeliin.
Silti varautuminen ja sijoitusten hajauttaminen on tarpeen.
– Osakesijoituksia olisi hyvä painottaa myös ulkomaisille palveluntarjoajille. Sijoituksia kannattaa laittaa myös esimerkiksi muihin valuuttoihin, joissa ei ole yhtä kovaa inflaatiopainetta, Paasi esittää.
Paasin mukaan yksi varautumisen muoto on sijoittaa rahaa esimerkiksi virtuaalivaluutta Bitcoiniin tai ottaa käteistä pieninä seteleinä.
Paasi painottaa, että vaikka varautuminen kannattaa, aihetta akuuttiin paniikkiin ei ole.
– Todennäköisyys sille, että käy hullusti, on todella pieni. Mutta kun se hulluudenmäärä on niin iso, huoli on yllättävän levinnyttä. Lisäksi varautumisen kustannus on niin pientä, että moni sen mielellään tekee.
Lue lisää: Jopa 150 000 suomalaista saa tuloja virtuaalivaluutoista – sijoittajien määrä moninkertaistunut: "Liikkuu paljon suomalaista rahaa"
Vastuullinen sijoittaminen isossa roolissa
Suomalaisten suorista osakesijoituksista yli 90 prosenttia on Helsingin pörssissä, maantieteellistä hajautusta on enemmän rahastojen puolelle.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laskenut rajusti Helsingin pörssin kursseja. Kansanosakkeista erityisesti Finnair, Fortum ja Nokian renkaat ovat olleet kovassa laskussa.
– Sijoittajan kannattaisi hyötyä nyt sellaisista yhtiöistä, joiden kurssit ovat kärsineet "syyttömästi". Tällaisia ovat esimerkiksi finanssisektorin yhtiöt, kotimaiset puhelinoperaattorit tai päivittäistavarakaupan yhtiöt, Lounasmeri sanoo.
Hänen mukaansa viimeistään Ukrainan sota osoitti sen, että sijoittajien tulisi ymmärtää oma sijoituskohteensa.
– Dramaattisimmat muutokset tapahtuivat venäläisrahastoissa. On tärkeää ymmärtää, miksi ne romahtivat ja miten pakotteet ja esimerkiksi vastuullinen sijoittaminen siihen vaikuttivat.
Lounasmeren mukaan länsimaiset sijoittajat haluavat venäläisrahastoista eroon hinnalla millä hyvänsä.
– Vastuullinen sijoittaminen on iso voima. Vaikka et itse siitä välittäisi, muut välittävät. Nyt näimme selvästi sen, että jos ihmiset laajasti jostain asiasta pöyristyvät, rahaston arvo voi mennä nollaan.
Lounasmeri kehottaa miettimään, mihin muihin teemoihin vastuullinen sijoittaminen voi kohdistua.
– Esimerkiksi fossiiliset polttoaineet voisivat olla ympäristönäkökulmasta sijoittajia pöyristyttävä asia. Tai esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat, jolloin sijoittajat eivät halua ostaa esimerkiksi tietyltä alueelta mitään.
Lue lisää: Kymmenistä suomalaisista pankkiautomaateista loppui käteinen – tästä on kyse
Muuttuuko kärkikolmikko?
Ukrainan sodalla voi olla vaikutuksia myös suomalaisten yksityishenkilöiden omistetuimpien yhtiöiden kärkikolmikkoon.
Tähän saakka kärkeä ovat pitäneet Nordea, Nokia, Fortum, Sampo ja Elisa, mutta nyt näyttää, että Sampo voisi kiilata kolmanneksi.
– Uskoisin, että Ukrainan sota vaikuttaa tähän, sillä Fortum on joutunut kovien iskujen kohteeksi. Toki myös Sampo on onnistunut ja tehnyt hyvää työtä muun muassa varmana osingonmaksajana, Sari Lounasmeri sanoo.
Hänen mukaansa sijoittajien tulisi nyt seurata tarkkaan, mitä yhtiöt kertovat tulevaisuuden näkymistään.
– Vaikka näkymät ovat sumeat, yritysjohto näkee silti sijoittajia paremmin.