Moldovassa äärimmäisen niukka enemmistö kannattaa EU-jäsenyyttä

Moldovan EU-kansanäänestys näyttää ratkeavan äärimmäisen tiukasti EU-jäsenyyden kannattajien hyväksi. Kun yli 99 prosenttia äänistä oli laskettu, kannattajien osuus oli 50,28 prosenttia ja ero vastustajiin vain noin 8 000 ääntä.

Sunnuntaina maassa järjestetyssä kansanäänestyksessä kysyttiin, pitäisikö Moldovan perustuslakia muuttaa niin, että EU:hun liittyminen kirjattaisiin lakiin kansalliseksi tavoitteeksi.

Kun vaalien keskeneräinen tulos näytti vielä EU-jäsenyyden vastaiselta, Moldovan EU-myönteinen presidentti Maia Sandu sanoi tuloksen johtuneen hyökkäyksestä Moldovan vapautta ja demokratiaa vastaan.

– Moldova on kohdannut ennennäkemättömän hyökkäyksen maamme vapautta ja demokratiaa vastaan sekä tänään että viime kuukausina, Sandu sanoi toimittajille maan pääkaupungissa Chisinaussa varhain maanantaina.

Sandun mukaan tulokseen vaikuttivat "rikolliset ryhmät yhteistyössä ulkomaisten vihamielisten voimien kanssa".

Ääntenlaskun alkuvaiheessa vaikutti siltä, että äänestyksen voittaisivat EU-jäsenyyttä vastustaneet. Noin 54 prosenttia oli äänestänyt EU-jäsenyyttä vastaan, kun äänistä oli laskettu noin 90 prosenttia.

Kun äänistä oli laskettu noin 97,8 prosenttia, puolesta ja vastaan äänestäneiden määrät olivat kuitenkin jo lähes samoissa lukemissa.

Viranomaiset syyttäneet Venäjää äänten ostamisesta

Aiemmin Sandu on useiden muiden moldovalaistahojen tapaan syyttänyt Venäjää yrityksistä vaikuttaa Moldovan vaaleihin. Moldovan viranomaiset epäilevät, että jopa neljäsosaan äänestäjistä oli pyritty vaikuttamaan venäläisellä rahalla.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vaati maanantaina Sandua esittämään todisteita väitetystä vaalivaikuttamisesta. Peskov puolestaan piti Sandun ja EU-jäsenyyden puolesta annettujen äänten osuuden nousua kyseenalaisena.

Moldova haki EU:n jäsenyyttä maaliskuussa 2022 pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja jäsenyysneuvottelut alkoivat viime kesäkuussa. Ennen kansanäänestystä tehdyissä kannatusmittauksissa enemmistö vastaajista oli EU-jäsenyyden puolella.

Presidentinvaalit toiselle kierrokselle

Kansanäänestyksen kanssa samaan aikaan järjestettiin myös presidentinvaalit, jotka ovat menossa toiselle kierrokselle.

Sandu sai alustavien tulosten mukaan 38 prosenttia presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänistä. Ensi kuussa järjestettävällä toisella kierroksella hänen vastaehdokkaanaan nähtäneen ensimmäisellä kierroksella tähän mennessä toiseksi eniten ääniä kerännyt Venäjä-mielinen Alexandr Stoianoglo.

Politiikan tutkija Florent Parmentier Pariisin Sciences Po -yliopistosta arvioi AFP:lle, että tulos ei tiedä Sandulle hyvää, sillä toisella kierroksella moni muita ehdokkaita äänestänyt äänestää todennäköisemmin Stoianogloa.

Moldovan poliisi paljasti Venäjän suuren mittaluokan vaalivaikuttamisoperaation lokakuun alussa. Poliisin johtajan Viorel Cernauteanun mukaan 150 000 ihmisen epäillään saaneen pankkisiirtoja Venäjältä.

Poliisin mukaan vaikutusoperaation takana oli Venäjä-mieliseen suuryrittäjään ja entiseen poliitikkoon Ilan Shoriin linkitettyjä ihmisiä. Shor tuomittiin viime vuonna poissa olevana petoksesta. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Vaaleihin on pyritty vaikuttamaan myös Venäjän narratiiveja ajavalla disinformaatiolla, jota Moldovan viranomaiset ovat yrittäneet torjua sulkemalla Venäjä-mielisiä media-alustoja.

Neuvostoliitosta 1990-luvun alussa itsenäistynyt Moldova on Euroopan köyhimpiä maita. Maan itsenäistymisen aikoihin Moldovan itäosissa sijaitseva Venäjä-mielinen Transnistria julistautui itsenäiseksi, mutta mikään maa ei ole tunnustanut alueen itsenäisyyttä ja se kuuluu muodollisesti Moldovalle. Transnistriassa on ollut venäläissotilaita 1990-luvun alusta asti.