Monille suomalaisille on vaikeata käsittää korkotason merkitystä asuntolainojen takaisinmaksussa, ilmenee Nordean kyselytutkimuksesta. Suomeen on ilmaantunut asunnonostajien sukupolvi, joka on kasvanut nollakorkoympäristössä.
– Neljäsosa asuntovelallisista ei tiedä asuntolainansa kokonaiskorkoa, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.
Kokonaiskorko muodostuu viitekorosta ja pankin marginaalista. Euribor-viitekorot ovat tällä hetkellä miinuksella. Liiketoimintajohtaja Jussi Mekkonen kertoo, että Nordea myöntää asuntolainoja keskimäärin pikkuisen alle yhden prosentin marginaalilla, mutta asiakaskohtainen vaihteluväli on kasvanut.
– Korkotasolla on suuri merkitys, ja sen muutoksiin kannattaa varautua ajoissa, Mekkonen painottaa.
Korot voivat aina nousta
150 000 euron lainalla korkomenot ovat 122 euroa kuukaudessa, jos korkotaso on yksi prosentti. Kuuden prosentin korkotasolla korkoihin kuluu 730 euroa kuukaudessa.
Kuuden prosentin korkotaso on hyvinkin mahdollinen pitkillä laina-ajoilla. Vuonna 2008 kahdentoista kuukauden euribor kävi yli viidessä prosentissa. Kun siihen lisää pankin marginaalin, kokonaiskorko nousi hetkellisesti yli kuuteen prosenttiin.
Tällä hetkellä arvioidaan, että nykyiset korot pysyvät ennallaan ensi vuoteen tai vuoteen 2019 saakka. Sen jälkeen kaikki on hämärän peitossa.
Jos euroalueen talous vilkastuu tuntuvasti lähivuosina, Euroopan keskuspankki epäilemättä kiristää korkoruuvia ennemmin tai myöhemmin.
Korkojen uskotaan pysyvän alhaalla
Tutkimuksessa kysyttiin, missä korot ovat kolmen vuoden kuluttua. Viisitoista prosenttia vastaajista luottaa, että korkotaso on kolmen vuoden kuluttua alle 1,5 prosenttia.
1,5-3 prosentin tasoa veikkaa 42 prosenttia vastaajista. Vain kolme prosenttia uskoo korkotason ylittävän 3 prosenttia. Korkotason nousua pidetään pienempänä riskinä kuin esimerkiksi työttömyyttä ja yllättäviä remontteja.
Kärkkäisen mukaan peräti kolmasosa asuntovelallisista ei osaa ennakoida korkotasoa lainkaan. Epätietoisuus korostuu nuorten asuntovelallisten keskuudessa.
– Alle 35-vuotiaista asuntovelallisista yli puolet ei osaa sanoa, mihin korot ovat menossa.
Toisaalta epätietoinen vastaus saattaa olla fiksu, sillä suurin osa ekonomisteistakin välttää korkojen ennustamista niin pitkälle eteenpäin.
Omistusasuminen suosituinta
Omistusasunto on edelleen suosituin asumismuoto suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen mukaan 73 prosenttia suosii omistusasumista ja 14 prosenttia vuokra-asumista. Muiden asumismuotojen merkitys on marginaalista.
– Omistusasunto on ykkösvaihtoehto iästä riippumatta, Kärkkäinen kertoo.
Nuorimmissa 18-34-vuotiaiden ikäluokassa omistusasuntojen suosio on 72 prosenttia eli käytännössä sama kuin kaikkien suomalaisten keskuudessa. Kärkkäinen arvioi, että puheet nuoren vuokra-asumissukupolven kasvamisesta vaikuttavat liioittelulta.
Hinnoissa isoja alue-eroja
Asuntojen hinnat ovat eriytyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudun, muiden kasvukeskusten ja taantuvien paikkakuntien välillä. Mekkosen mukaan vastaajat ymmärtävät asian hyvin.
Tosin pieniltä taantuvilta paikkakunniltakin löytyy pieni joukko ihmisiä, jotka uskovat asuntojensa hintojen nousevan.
Mekkonen pitää tätä ylioptimismina, sillä monilla paikkakunnilla on vaikeata myydä asuntoa mihinkään hintaan.