Opetuksen saatavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi yhdistämällä oppilaitoksia ja lisäämällä yhteistyötä.
Moni lapsi ja nuori ei saa paikkaa valtionosuutta saavasta musiikkioppilaitoksesta – eli käytännössä musiikkiopistosta tai konservatoriosta – vaikka haluaisi.
Kysyntää on siis enemmän kuin musiikkioppilaitoksissa on aloituspaikkoja, kertoo STT:lle Suomen musiikkioppilaitosten liiton hallituksen puheenjohtaja Sanna Saarinen.
Saarisen mukaan kasvukeskuksissa hakijoita voi olla hyvinkin paljon suhteessa aloituspaikkoihin. Erityisesti suosittuihin aineisiin kuten pianoon sekä pop-jazz-lauluun voi olla pitkiä jonoja.
– Ei ole taiteen perusopetuksen hengen mukaista, että moni lapsi ja nuori ei pääse musiikkioppilaitoksiin, vaikka haluaisi, Saarinen sanoo.
Muuttotappioalueilla taas kysymys kuuluu: miten turvata tulevaisuudessa mahdollisuus opiskella musiikkia musiikkioppilaitoksessa siitä huolimatta, että väki alueilla vähenee, Saarinen sanoo.
Käynnissä on taiteen perusopetusta koskevan lain uudistus, jolla pyritään parantamaan tilannetta. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen perustuvan uudistuksen yhtenä tavoitteena on parantaa taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta.
Musiikkioppilaitoksissa annettava opetus kuuluu taiteen perusopetuksen piiriin. Tällä hetkellä voimassa oleva laki taiteen perusopetuksesta on peräisin 1990-luvun lopulta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän on määrä antaa ehdotus lakiuudistuksesta kesäkuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että uudistetut lait tulisivat voimaan vuonna 2027. Saarinen on mukana uudistusta valmistelevassa työryhmässä.
Maanlaajuinen järjestelmä
Vuonna 2023 taiteen perusopetusta tarjoavia musiikkioppilaitoksia oli 143, Tilastokeskuksen raportista selviää.
Oppilaitoksista 89 saa toimintansa tueksi valtion maksamia taiteen perusopetuksen valtionosuuksia, kertoo Suomen musiikkioppilaitosten liitto.
Taiteen perusopetuksessa opetetaan musiikin lisäksi tanssia, teatteritaidetta, sirkusta, käsityötä, mediataiteita, sanataidetta, arkkitehtuuria ja kuvataidetta.
Opetusta ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelmat, ja opetus on suunnattu ensi sijassa lapsille ja nuorille. Yksittäisistä aloista eniten oppilaita on ministeriön mukaan musiikkioppilaitoksissa.
Suomen musiikkioppilaitosten liiton arvion mukaan musiikkioppilaitosten toiminta kattaa tällä hetkellä noin 80 prosenttia Suomen kunnista. Liiton jäsenoppilaitoksissa oli noin 62 500 oppilasta vuonna 2023.
Yhdistäminen pidentäisi matkoja
Lakiuudistuksen myötä tulevaisuudessa harvaan asutuilla alueilla valtionosuuksia saavia musiikkioppilaitoksia voitaisiin yhdistää isommiksi yksiköiksi tai yhteistyötä oppilaitosten välillä lisätä, Saarinen sanoo.
Hän korostaa, että valmista lakiesitystä ei vielä ole ja pöydällä on monia vaihtoehtoja.
Oppilaitosten yhdistäminen tarkoittaisi osalle oppilaista hieman pidempiä harrastusmatkoja, mutta samalla taattaisiin opetuksen korkea laatu ja saatavuus, Saarinen sanoo.
Entä kasvukeskuksissa, joissa kysyntää on enemmän kuin tarjontaa?
– Jotta useampi pääsisi oppilaaksi, tarvittaisiin toki lisää resurssia eli enemmän valtionosuuksia.
Myös kasvukeskuksissa yhteistyöhön tullaan todennäköisesti kannustamaan, Saarinen sanoo.
Lain tasolla mainittu yhteistyö voisi saada resurssit riittämään paremmin, mikä mahdollistaisi yhä useammalle paikan valtionosuutta saavissa musiikkioppilaitoksessa.
Myös monitaiteisuuden lisääminen ja etäopetuksen osittainen hyödyntäminen ovat olleet pöydällä.
Lisää yhteistyötä kaikissa taideaineissa?
Koko taiteen perusopetuksen kentällä lakiuudistus saattaisi lisätä yhteistyötä eri taidealojen, opettajien, opetuksenjärjestäjien ja oppilaitosten välillä. Näin arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Hanna Koskimies.
– Lakiuudistus ja yhteistyön lisääminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoittaisi, että tulevaisuudessa taiteen perusopetusta tarjoavia yksiköitä olisi vähemmän, Koskimies sanoo.
Koskimiehen mukaan kaikilla taiteen perusopetuksen taidealoilla kysymys tällä hetkellä kuuluu: miten taata korkealaatuisen opetuksen taidealakohtainen ja alueellinen saatavuus ja saavutettavuus tulevaisuudessa.
Yhteistyön myötä resurssit saataisiin mahdollisesti riittämään paremmin.
Tällä hetkellä yli 85 prosentissa kunnista on tarjolla taiteen perusopetusta yhdeltä tai useammalta taiteen alalta, Koskimies sanoo.
Opetuksen piirissä on kaikkiaan noin 130 000 oppilasta, ja oppilaitoksia on noin 400. Näistä oppilaitoksista 138 saa valtionosuuksia.
Yhteensä valtio rahoittaa taiteen perusopetusta noin 97 miljoonalla eurolla.