Luonnonsuojeluliitto ja muut ympäristöjärjestöt ovat pitkään olleet sitä mieltä, ettei merikansallispuistojen verkosto ole vielä riittävä. Esimerkiksi WWF ja Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri esittivät vuonna 2014 kansallispuiston perustamista Uudellemaalle Porkkalaan.
Tarvetta ne perustelivat sillä, että saariston kansallispuistot ovat liian pieniä suhteessa suojelun tarpeeseen ja virkistyskäyttöpaineeseen, minkä lisäksi kesämökkien rakentaminen hävittää alkuperäisluontoa ja pirstoo suojelemattomia alueita.
Tilanne näyttää nyt paljon paremmalta kuin vielä muutama vuosi sitten. Nykyisessä hallitusohjelmassa luvataan hellittää kymmeniin miljooniin euroihin kasvanutta korjausvelkaa Metsähallituksen luontokohteissa sekä laajentaa kansallispuistoverkostoa.
Merikansallispuistojen osalta ympäristöministeriö teetti vuonna 2014 Metsähallituksella selvityksen, jossa kartoitettiin uusien ja laajennettavien puistojen tarvetta. Metsähallituksen luontopalvelujohtajan Timo Tannisen mukaan tuolloin nähtiin, että Itäisellä Suomenlahdella, Tammisaaren saaristossa ja Saaristomerellä olisi laajennusmahdollisuuksia.
Senkin jälkeen on tapahtunut paljon. Esimerkiksi luonnonsuojelualueen perustaminen Tammisaaren saariston yhteyteen on ollut jo lausunnoilla, ja toukokuussa ympäristöministeriö tiedotti alkavansa valmistella Merenkurkun alueella luonnonsuojeluun varattujen valtion alueiden perustamista luonnonsuojelualueeksi.
Yhden alueen laajentaminen ei kuitenkaan vähennä painetta huolehtia muista.
– Meren saaristo ei ole millään lailla homogeenistä, vaan niiden välillä on suuriakin eroja siinä, kuinka etelässä, pohjoisessa, idässä tai lännessä ollaan. Siksi on tärkeää, että kansallispuistoa on eri puolilla saaristoamme, Tanninen sanoo.
Esimerkiksi Tammisaaren saariston kansallispuiston erityispiirre on Tannisen mukaan sen ulottuminen vehmaasta sisäsaaristosta sokkeloisen välisaariston kautta mereiseen ulkosaaristoon asti.