HVK:n kanteessa on kyse kevään 2020 maskihankinnoista. Liikemies Onni Sarmaste on kiistänyt HVK:n vaatimukset.
Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään pääkäsittely Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ja liikemies Onni Sarmasteen miljoonien eurojen maskikauppariidasta.
Jutussa on kyse keväällä 2020 koronapandemian alkuvaiheessa tehdyistä maskikaupoista. HVK:n mukaan Sarmasteen lupaamasta maskimäärästä saapui Suomeen vain osa. HVK:n mukaan maskien laatu ei myöskään vastannut sovittua eikä mitään niistä voitu käyttää sairaaloissa.
HVK vaatii oikeudessa Sarmasteelta ja tämän yhtiöiltä yhteensä yli viisi miljoonaa euroa kauppahinnan palautusta ja vahingonkorvausta.
HVK: Sarmaste halusi maskirahat
HVK:n kanteen mukaan Sarmaste otti maaliskuussa 2020 yhteyttä HVK:hon esiintyen kauneusyrittäjä Tiina Jylhän Look Medical Care -yhtiön edustajana ja antoi ymmärtää, että hänellä on kokemusta suojavälinekaupoista.
HVK:n mukaan asiassa tehdyssä poliisin esitutkinnassa selvisi, että Sarmasteella ei todellisuudessa ollut alalta mitään kokemusta.
Kanteen mukaan Sarmaste teki HVK:lle ensimmäisen tarjouksen 27. maaliskuuta. Seuraavien päivien aikana myyjäksi vaihtuivat Sarmasteen omat yhtiöt LDN Legal Partners ja Finance Group Helsinki, Sarmaste toimitti HVK:lle sertifikaatit maskeista ja HVK hyväksyi päivitetyn 4 980 000 euron arvoisen tarjouksen.
HVK väittää kanteessaan, että Sarmaste käytti yhtiöitään vain välikäsinä saadakseen suojainkauppojen rahat itselleen ja että Sarmaste suhtautui välinpitämättömästi tekemiensä sitoumusten täyttämiseen.
Kanteessa sanotaan, että poliisin esitutkinnassa Sarmaste kertoi huomanneensa lähes välittömästi, että hänen HVK:lle toimittamansa sertifikaatit olivat väärennettyjä. HVK:n mukaan Sarmaste tiesi viimeistään silloin, ettei hänen HVK:lle tarjoamiaan kasvosuojaimia ole todennäköisesti olemassa.
Kyseessä oli esitutkinta, jossa Sarmastetta epäiltiin törkeästä petoksesta. Syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen vuoden 2021 lopulla.
Syyttäjä katsoi, että kauppojen epätoivottuun lopputulokseen vaikutti molempien osapuolten osaamattomuus. Asiassa ei syyttäjien mukaan ollut todennäköisiä syitä epäillä tahallista erehdyttämistä, esimerkiksi väärien tietojen antamista.
Sarmaste kiistää olevansa vastuussa
Sarmaste on kiistänyt HVK:n vaateet. Käräjäoikeuteen toimittamassaan vastauksessa Sarmaste sanoo, ettei hän tai hänen suomalainen yhtiönsä ole asiassa vastuussa.
HVK:n kanteessa vastaajiksi on merkitty Sarmaste, hänen suomalainen yrityksensä Finance Group Helsinki (FGH) sekä Britanniaan rekisteröity LDN Legal Partners (LDN).
Sarmasteen vastauksen mukaan HVK teki kaupat maskeista ainoastaan LDN:n kanssa, jonka edustajana Sarmaste toimi.
Erillisessä vastauksessaan myös LDN kiistää HVK:n kanteen kokonaisuudessaan ja vaatii vastakanteessaan ensisijaisesti käräjäoikeuden vahvistavan, että LDN on oikeutettu liki viiden miljoonan euron kauppahintaan.
Toissijaisesti yhtiö vaatii, että HVK velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvauksena sopimuksen perusteettoman purun seurauksena yli kaksi miljoonaa euroa.
LDN:n vastauksen mukaan Sarmaste sai alkuvuodesta 2020 kuulla, että Jylhän firmalla olisi ollut iso määrä hengityssuojaimia varastossaan Kiinassa. Vastauksen mukaan Jylhän TLMC ja LDN sopivat, että Sarmaste voisi käydä TLMC:n kauppaedustajana alustavia neuvotteluja suojainten myymisestä esimerkiksi HVK:lle.
Vastauksen mukaan HVK oli jo hyväksynyt tarjouksen maskeista, kun TLMC ilmoitti Sarmasteelle, ettei suojaimia ollutkaan valmiina noudettavaksi. LDN:lle oli muodostunut kontakteja suoraan suojainvalmistajiin Kiinassa, ja Sarmaste ilmoitti HVK:lle, että LDN voisi tehdä maskeista uuden tarjouksen, vastauksessa sanotaan.
Sarmaste sanoo, että pyrki LDN:n edustajana mahdollisuuksiensa mukaan täyttämään LDN:n ja HVK:n väliseen kauppakirjaan perustuvia velvoitteitaan.
Sarmasteen ja LDN:n mukaan FGH sen sijaan tuli kuvioon mukaan vain maksunvälittäjäksi. HVK maksoi maaliskuun 2020 lopulla kauppahinnan LDN:n belgialaiselle tilille, mutta maksusuoritus epäonnistui, koska Belgian pankkiviranomaiset epäilivät sen liittyvän rahanpesuun.
Koska rahojen saamisella Kiinaan oli kiire, LDN teki FGH:n kanssa tiliöintisopimuksen, jonka perusteella LDN saattoi käyttää maksuliikenteen välittämisessä FGH:n suomalaista tiliä, vastauksissa sanotaan. Lopulta HVK maksoi kauppahinnan FGH:n tilille.
Myös maskien laadusta kiistaa
LDN katsoo, että HVK esti itse omilla toimillaan yhtiötä täyttämästä kauppakirjan mukaisia velvoitteitaan. Sen mukaan toisen maskierän toimitus estyi, koska keskusrikospoliisi (KRP) esti maksamisen FGH:n tililtä ja HVK yllättäen purki kauppakirjan.
KRP perusteli sulkua rahanpesun torjunnalla, mutta ei paljastanut, kuka oli tehnyt sille ilmoituksen rahanpesuepäilystä, LDN sanoo vastauksessaan.
LDN:n mukaan myös maskitestit toteutettiin puutteellisesti ja väärin testausmenetelmin. Sen mukaan suojaimet vastasivat laadultaan sekä kauppakirjassa että ennen kaupantekoa annettuja tietoja. Osan niistä HVK myös otti käyttöön hoivayksiköissä ja kotisairaanhoidossa, LDN sanoo.
– Sarmaste myös painottaa, että keskusrikospoliisin suorittaman kattavan esitutkinnan perusteella kaksi erikoissyyttäjää ovat katsoneet, ettei asiassa ollut todennäköisiä syitä epäillä, että Sarmaste olisi erehdyttänyt HVK:ta tai sen edustajia LDN:n tai FGH:n edustajana, Sarmasteen vastauksessa kirjoitettiin.
HVK:n johtajat välttyivät syytteeltä
Maskikaupoissa myös kolmea HVK:n entistä johtajaa epäiltiin luottamusaseman väärinkäytöstä, mutta syyttäjä päätti jättää syytteet nostamatta.
Syyttäjän mukaan esitutkinnan perusteella maskikaupoissa rikottiin HVK:n hankintaohjeita, mutta olosuhteet olivat sellaiset, että syyttäjän mukaan johtajilla saattoi ja sai olla käsitys, että heidän menettelynsä oli oikeutettua ja puolustettavaa terveydenhuollon romahtamisen estämiseksi.
Syyttäjän mukaan myös miesten mahdollisuudet toimia toisin olivat varsin rajalliset.
– Esitutkinta-aineistoon liitetyistä viesteistä ja annetuista kertomuksista on pääteltävissä, että päätökset hankinnoista on pitänyt tehdä tunneissa tai muuten kauppa ja tavara on menetetty -- HVK:n sisältä on esitetty näkemys, ettei yhtään kauppaa olisi saatu aikaiseksi, jos (HVK:n) hankintaan liittyvää ohjeistusta olisi noudatettu, syyttäjä kirjoitti tuolloin syyttämättäjättämispäätöksessään.