Maanpuolustuskorkeakoulun Antti Paronen vieraili Uutisaamussa kertomassa Ukrainan sodan tämänhetkisestä tilanteesta.
Apulaissotilasprofessori Antti Paronen kertoo, että Venäjä käyttää koko Ukrainan alueella täsmäasetulta.
Venäjän valtaamassa Severdonetskin kaupungissa venäläiset etenevät epäsuoraa tulta käyttämällä.
– Ukrainan puolustautuminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta.
Etelämmässä, Krimiltä pohjoiseen ukrainalaiset ovat herättäneet henkiin separatismista liikehdintää ja harjoittavat sissitoiminnallista sodankäyntiä.
Itä-Ukrainassa tykistön ja epäsuoran tulen ylivoima on Venäjän puolella, Paronen kertoi Uutisaamussa.
– Se on kulutussotaa, tuhoamissotaa ja eräänlaista tykistön kaksintaistelua.
Koko Itä-Ukraina ei kuitenkaan ole Parosen mukaan Venäjän hallussa.
– Putinin julkilausumissa tavoitteissa Donbassin alue on eräänlainen poliittinen tavoite koko sodalle. Tätä aluetta Venäjä ei ole vielä saanut haltuunsa.
Kiovan ei odoteta olevan hyökkäyksen kohteena
Parosen mukaan Venäjän tämänhetkisellä joukkorakenteella ei voida olettaa, että Kiova olisi uudelleen hyökkäyksen kohteena. Hän sanoo iskujen olevan Venäläisten muistutus siitä, että heillä on yliote, vaikka rintamatilanteen perusteella näin ei välttämättä voida sanoa.
– Kiovaan tehdyt täsmäaseiskut haluttiin tulkita Ukrainalle viestiksi. Kun käynnissä on G7-maiden kokous, että heillä ei oikeasti ole sellaista tukea, mitä länneltä voitaisiin olettaa.
Ukrainan panssaritorjunta on ukrainalaista, mutta se on lännen ylläpitämää
Ukraina saa aseapuna paljon tykistön ja granaatinheittimistön ampumatarvikkeita, panssaritorjunta-aseita, sinkoja ja ohjuksia.
– Voidaan sanoa, että Ukrainan panssaritorjunta on ukrainalaista, mutta se on lännen ylläpitämää.
Paronen sanoo, että Ukraina tarvitsee pitkän kantaman aseistusta, jolla kyettäisiin saavuttamaan yliote tykistön kaksintaistelussa.
– Toisaalta kaivataan panssarikalustoa, jolla pystyttäisiin rakentamaan operatiivista hyökkäyskykyä, jolla pidemmän aikajänteen jälkeen lyötäisiin Venäläistä maahantunkeutujaa takaisin.
Sotilasjohdon vaihtaminen on tyypillinen tapa lisätä taistelutarmoa
Parosen mukaan operaatiota johdettiin Venäjän puolelta aluksi sekavasti. Venäläinen sotilasjohto on vaihtunut sodan aikana ja on taas kokemassa mahdollisia muutoksia.
– Sotilaalle tämä kertoo siitä, että poliittinen johto ei ole tyytyväinen operaation etenemiseen. Tämä sekä resurssien lisääminen on tyypillinen tapa saada joukkoihin uutta henkeä ja taistelutarmoa.
Miehistökysymys puhuttaa
Paronen kertoo Venäjän asejärjestelmien ehtyvän varsinkin täsmäaseiden osalta.
Venäjällä voidaan Parosen mukaan olettaa olevan esimerkiksi neuvostoaikaisia raskaita ajoneuvoja, kuten kuorma-autoja.
Miehistökysymys on Parosen mukaan puhuttanut joitain viikkoja. Venäjän sanotaan tekevän eräänlaista peitetyö-liikekannallepanoa.
– Se tarkoittaa, että varusmiehiä koulutetaan nopeammin ja saadaan sopimussotilas-statukseen. Reserviläisiä kutsutaan palvelukseen vapaaehtoispohjalta huomattavasti enemmän ja upseeristoa korvataan eläköityneillä upseereilla.
Parosen mukaan tällöin Venäjän ei tarvitse tehdä laajaa mobilisointia, joka edellyttäisi sitä, että valtionjohdon pitäisi julistaa sotatila.