Torstaina tulee kuluneeksi neljä kuukautta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomalaiset sotilasasiantuntijat arvioivat, että sota ei ole loppumassa vielä pitkään aikaan.
Ukrainan saamien uusien ohjusjärjestelmien vaikutus alkaa näkyä ehkä kesän aikana, mutta Venäjän presidentti Vladimir Putin tuskin luopuu tavoitteistaan Ukrainassa siitäkään huolimatta, että Venäjä on kärsinyt sodassa mittavia tappioita.
Sotatapahtumat ovat viime viikkoina keskittyneet erityisesti Itä-Ukrainaan, jossa Venäjä on pyrkinyt valtaamaan maa-alueita keskittämällä sinne lähes kaikki Ukrainan sodan joukoistaan. Taisteluita käydään nyt erityisesti Severodonetskissa ja sen läntisen naapurikaupungin Lysytshanskissa, jota Venäjä on Luhanskin alueen kuvernöörin mukaan pommittanut voimakkaasti viime päivinä.
Severodonetsk ja Lysytshansk ovat viimeiset osat Luhanskin aluetta, joita Venäjä ei vielä hallitse. Kaupungeilla on erityisesti tärkeä symbolinen merkitys, sillä Venäjä voisi esittää koko Luhanskin alueen valtaamisen voittona, paremman puutteessa.
Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen sanoo, että Venäjän asevoimilla ei tällä hetkellä näytä olevan kykyä vallata koko Donbasin aluetta, siitäkään huolimatta, että joukot on nyt keskitetty Itä-Ukrainaan toisin kuin sodan alussa.
– Ukrainalainen puolustaja on pystynyt valmistelemaan puolustustaan ja onnistunut esimerkiksi Harkovan ja Hersonin suunnassa tekemään vastahyökkäyksiä ja saavuttamaan pienimuotoista menestystä. Toisaalta on todettava, että venäläinen venäläinen voima ei sellaisenaan edes riitä poliittiseksi tavoitteeksi kaavaillun Donbassin alueen valtaukseen tällaisenaan.
Ei niin vahva kuin uskotellaan, ei niin heikko kuin näyttää
Onko Venäjän asevoimien kyvykkyyttä sitten yliarvioitu? Ei varsinaisesti, sanoo Paronen.
– Venäläinen sotakone ei ole koskaan niin heikko kuin sen annetaan ymmärtää olevan, mutta toisaalta ei niin vahva kuin mitä he itse sen ilmaisevat olevan.
Lue myös: Ukraina: Venäjä on asettanut takarajan Sjeverodonetskin nitistämiselle
Sota on siirtynyt huhtikuun alkupuolelta alkaen kulutussotavaiheeseen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että sodalle ei ole näköpiirissä pikaista loppua. Nopeissakin vaihtoehdoissa sota kestää vielä kuukausia.
– Jos ukrainalaiset hyväksyisivät jonkinlaisena neuvottelupöydän tuloksena sen, että he menettävät joitakin alueitaan maastaan, ehkä sellainen torjuntavoitto voisi olla nähtävissä vielä tämän vuoden aikana.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Ukraina ole hyväksymässä alueluovutuksia.
– Mittava venäläisen maahantunkeutujan ajaminen pois miehittämiltään alueilta nykyisillä suorituskyvyillä, vaikka ne kokoajan Ukrainalla rakentuvatkin, on kyllä vielä vaikeasti hahmotettavissa, Paronen sanoo.
Raketinheitinten vaikutukset alkavat näkyä kesän kuluessa
Ukrainan mahdollisuuksia parantavat lännestä toimitettavat asejärjestelmät, erityisesti rakentinheitinjärjestelmät, joiden merkityksen Ukrainalle Paronen arvioi tärkeäksi. Brittitiedustelu kertoi tiistaina Ukrainan käyttäneen ensi kertaa amerikkalaista Harpoon-meritorjuntaohjusta onnistuneesti. Lännestä saatujen ohjusjärjestelmien vaikutus sodan suureen kuvaan alkaa näkyä ehkä kesän kuluessa.
–Niiden käyttöönotto ei tapahdu aivan yksikertaisesti tai sormia napsauttamalla, joten siinäkin vielä näemme varmasti kesän aikana kehityksiä suuntaan tai toiseen. Käyttöönotto vaatii koulutusta sekä tulenjohto- ja maalinosoitustoiminnan uudistamista.
Lue myös: Brittitiedustelu: Ukraina iski ensimmäisen täysosuman lännen Harpoon-ohjuksilla – upotti Käärmesaareen matkalla olleen venäläislaivan
Parosen mukaan myös lännen muu materiaaliapu, kuten ammukset, ovat merkittävässä roolissa sodassa.
Putin kiitti omiaan ja ilmoitti uusista aseista
Raskasita miehistötappioista ja mittavista sotilaiden rekrytointivaikeuksista huolimatta näyttää siltä, että Vladimir Putinilla ei ole aikomusta luopua tavoitteistaan. Viimeksi tänään hän ilmoitti asevoimien vahvistamisesta muun muassa uusilla ohjuksilla vuoden loppuun mennessä.
Lisäksi hän kiitti Ukrainassa Venäjän puolesta taistelleita ja kutsui heitä sankareiksi.