Ympäristöministeriön mukaan Suomessa oli tänä keväänä samanaikaisesti noin puoli miljoonaa valkoposkihanhea. Jälkeensä ne jättävät jälkeensä loppuun kalutut pellot. Vaihtoehdot kannan pienentämiselle ovat kuitenkin vähissä, sillä valkoposkihanhi on rauhoitettu laji.
MTK-Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Jari Rouvisen mukaan viime vuosina jatkuvasti kasvanut valkoposkihanhien kanta aiheuttaa kestämättömiä ongelmia maanviljelijöille.
– Ongelma on pikkuhiljaa pahentunut, kun hanhien määrä on lisääntynyt 10–15 prosenttia joka vuosi, Rouvinen kertoo MTV:n Uutisaamussa.
Pahimmillaan valkoposkihannet ovat vallanneet valtaosan pelloista Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Tämä aiheuttaa maatiloille suuria talousvaikeuksia.
– Akselilla Parikkala-Joensuu 80 prosenttia kaikista pelloista, joilla vihreää oli, meni hanhien suihin.
Rouvisen mukaan lintujen ruokailuun tarkoitettuja lintupeltoja kannattaa olla jonkin verran, mutta muualta valkoposkihanhet kannattaisi karkottaa. Nykyisin peltoalueille asettuvia valkoposkihanhia ei saa häiritä.
– Emme voi varata 80 prosenttia pelloista hanhille ja 20 prosenttia ruuantuotannolle, suhteen pitäisi olla toisin päin, Rouvinen sanoo.
Valkoposkihanhien tänä vuonna tekemät vahingot ovat samaa tasoa vuoden 2020 kanssa. Silloin hanhien viljelysvahinkoja korvattiin noin 3,4 miljoonalla eurolla.
Ruotsilla erilainen linja valkoposkihanhen metsästykseen
Valkoposkihanhi on rauhoitettu laji, minkä vuoksi sitä saa ampua vain ELY-keskuksesta haettavalla poikkeusluvalla.
Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roosin mukaan valkoposkihanhien suojelupäätös on peräisin 1970-luvulta, jolloin lintudirektiivi on perustettu ja hanhien määrä on ollut huomattavasti nykyistä pienempi.
Valkoposkihanhen muuttaminen riistalajiksi ei ole kuitenkaan yksinkertaista, sillä se vaatisi sekä EU-direktiivin että Bernin sopimuksen (Euroopan luonnonsuojelusopimus) muutoksen.
– Kanta kestäisi siirron riistalajeihin ja metsästyksen. Mitään estettä ei sille ole. Kyseessä on poliittinen päätös Euroopan tasolla, Mikkola-Roos sanoo MTV:n Uutisaamussa.
Ruotsissa ja esimerkiksi Baltian maissa valkoposkihanhien metsästys on sallittua. Mikkola-Roosin mukaan kyse on suojametsästyksen erilaisesta tulkinnasta, jonka nykyinen lintudirektiivi mahdollistaa.
Suureksi kasvaneen kannan aiheuttamia ongelmia ei voida kuitenkaan ratkaista metsästyksellä. Se toimisi ensisijaisesti pelotteena, joka karkottaisi hanhet muualle.
Lintuinfluenssa voi vaikuttaa kannan kokoon
Valkoposkihanhista on löydetty lintuinfluenssaa ja tällä voi olla suurtakin merkitystä kannan koolle. Mikkola-Roosin mukaan Suomeen ja Venäjälle muuttavasta kannasta kuoli talvella 2020–2021 yli 10 000 lintua.
– Tämä on merkittävä osuus. Lintuinfluenssa on jyllännyt myös viime talvena ja jyllää edelleen. Grönlantiin muuttavan meripopulaation kanta on pienentynyt jo kolmanneksella. Lintuinfluenssalla on suuri vaikutus nimenomaan aikuisiin lintuihin, Mikkola-Roos kertoo.