Valkoposkihanhien määrä pääkaupunkiseudulla kasvoi 10 prosentilla viime vuodesta. Myös koko maan kanta on kasvussa.
Pääkaupunkiseudulla puistojen hanhenkakka herättää ärtymystä, mutta suurempia ongelmia aiheuttavat Suomen yli Venäjälle muuttavat valkoposkihanhet. Ne aiheuttivat keväällä mittavia tuhoja Itä-Suomen viljelyksillä. Työryhmä pohtiikin parhaillaan ratkaisuja hanhien aiheuttamiin ongelmiin.
Helsingin Kaivopuisto on yksi valkoposkihanhien suosikkipaikoista pääkaupunkiseudulla. Viime vuodesta hanhimäärä on kasvanut 10 prosentilla ja nyt lintuja on reilut 6000.
– Kyllä se johtuu vuoden 2017 isosta ikäluokasta, joka nyt kolmen vuoden päästä alkoi pesimään. Aikuisten määrä kasvoi vain kolme prosenttia eli se kasvu tuli sieltä poikasmäärän kasvusta, sanoo erityisasiantuntija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Koko Suomen kanta lasketaan syksyllä, mutta vuosi sitten se oli 34 000 yksilöä ja kasvun uskotaan jatkuvan. Pääkaupunkiseudulla hanhen jätökset herättävät ärtymystä.
– Kyllä niitä nyt vähän liikaa on, kun ne sotkee paikat. En minä niitä ampumaan lähtisi, mutta ne kakkii liikaa, toteaa Olli Peltomaa.
Erityisasiantuntija Markku Mikkola-Roos kuvasi valkoposkihanhia Kaivopuiston rannassa.
Aitaukset ja siivoaminen auttaisivat
Ratkaisuja kakkaongelmaan olisi olemassa, esimerkiksi puistojen aitaaminen.
– Aitaamalla pystytään heinäkuussa estämään hanhien tulo nurmille. Pystyttäisiin aitaamaan tiettyjä alueita, joita voisi käyttää piknikille. Koska aikuiset linnut sulkivat, ne ovat lentokyvyttömiä ja poikaset eivät osaa lentää. Aitaus olisi hyvä keino perustelee Markku Mikkola-Roos.
Myös siivouksen tehostaminen auttaisi.
– Vilkkailla väylillä katujen putsaus ulosteista olisi tosi tärkeää. Korkeasaari on tätä työtä tehnyt ja saanut aika hyvin hallintaan valkoposkiasiat. Lisäksi vilkkaimmille paikoille pitäisi tulla hanhineuvojia tai -oppaita, jotka kertoisivat ihmisille hanhista, esittää Mikkola-Roos.
Valkoposkihanhien häirintätapaukset ovat yleistyneet pääkaupunkiseudulla. Havaituista tapauksista on tehty rikosilmoituksia.
"Helsingissä toiminta on aika jähmeätä"
Keinoja siis on, mutta niitä ei ole otettu käyttöön.
– En tiedä, miksei ole otettu. Ainakin Helsingissä toiminta on aika jähmeätä. On esitetty toimia, mutta niitä ei ole toteutettu, moittii Mikkola-Roos.
Jotkut ihmiset ovat jopa käyneet valkoposkihanhien kimppuun.
– Tapauksia on säännöllisesti ja ikävän paljon. Tällä viikolla Lauttasaaressa koiran ulkoiluttaja usutti koiransa hanhiparven kimppuun ja koira tappoi poikasen. Myös pyöräilijöiden kanssa tulee yhteentörmäyksiä. Jotkut ajavat kovaa eivätkä halua väistää hanhia. Aggressiota tulee, kun ihmiset kokevat, ettei asian eteen tehdä mitään. Sellainen toiminta on tietenkin lainvastaista. Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla suojeltu laji, muistuttaa Mikkola-Roos.
Suomen yli Venäjälle muuttavat valkoposkihanhet aiheuttivat keväällä isoja tuhoja Itä-Suomen viljelmillä.
Työryhmä pohtii suojametsästystä ja lintupeltoja
Pääkaupunkiseudun kakkaongelma on kuitenkin pieni verrattuna siihen, että Suomen yli Venäjän arktiselle alueelle muuttavat valkoposkihanhet aiheuttivat keväällä mittavat vahingot Itä-Suomen pelloilla. Työryhmä miettii parhaillaan ratkaisuja vahinkojen vähentämiseen.
– Suojametsästys eli lintujen tappaminen, joka on myös poikkeusluvan varaista ja sen järjestäminen on varmasti yksi keskeisimpiä kysymyksiä. Se on lähinnä karkotustarkoituksissa tapahtuvaa metsästystä, toteaa hanhityöryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen.
Laajamittainen metsästys ei ole mahdollista, koska EU on ilmoittanut, ettei valkoposkihanhea aiota poistaa suojeltujen lajien listalta. Ensisijaisesti pyritään lintujen karkottamiseen ei-toivotuista paikoista.
– Pitää olla paikka, mihin täällä maatalousalueella linnut saadaan karkotettua. Pitää olla lintupeltoja eli alueita, joille linnut voidaan karkottaa, huomauttaa Niiranen.
Hanhityöryhmä julkistaa ehdotuksensa syyskuun alussa.
Ensimmäiset apukeinot käyttöön jo syksyllä
Hanhinyrkiksi nimetty työryhmä julkistaa ehdotuksensa syyskuun alussa.
– Kerralla ei voida kaikkea ratkaista, mutta ajatus on, että jotain keinoja löydetään jo tähän syksyyn. Ennen kaikkea on löydettävä apukeinoja maatalouden harjoittajille esimerkiksi korvauskysymyksissä. Valmistelemme myös lainsäädäntöuudistuksia parin vuoden päähän. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on kannanhoidollinen metsästys ja valkoposkihanhen metsästyslajiksi hyväksyminen myös EU-direktiivissä, linjaa Niiranen.
Markku Mikkola-Roos uskoo, että valkoposkihanhien kanssa pystytään elämään, vaikka kanta kasvaisi edelleen.
– Euroopassa on miljoonia hanhia. Länsi-Euroopassa, Hollannissa, Tanskassa, Saksassa kyetään hallitsemaan tilannetta niin, että myös viljelijät tulevat toimeen. Keinoja on, se on enemmän halusta kiinni.