Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei varsinaisesti vahvistanut USA:n toteuttavan Naton puolustusvelvoitetta pitämissään puheenvuoroissa Naton huippukokouksessa Brysselissä. Naton viidennen artiklan perusteella Nato-maalla on velvollisuus puolustaa muita jäsenmaita.
– Se oli varsinainen virtahepo olohuoneessa. Trump ei ilmeisesti illan aikana vahvistanut tätä puolustusvelvoitteen toteutumista, mitä häneltä on tässä koko ajan odotettu, MTV Uutisten turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Mirja Sipinen kertoo.
Vaikka sekä Yhdysvaltain puolustus- ja ulkoministeri ovat aiemmin vakuuttaneet Naton kunnioittavan puolustusvelvoitetta, on turvatakuiden toteutuminen Sipisen mukaan pohjimmiltaan presidentin takana. Monet maat pitävätkin ikävänä ja hermostuttavana signaalina, ettei Trump ole suostunut mainitsemaan puolutustusvalvoitetta. Tällaisia maita ovat monet Itä-Euroopan maat, ja esimerkiksi Puolassa ja Baltiassa julkinen lausumattomuus herättää huolta.
Kokouksen keskeiset päätökset ovat Sipisen arvion mukaan peräisin Yhdysvalloilta. Toinen niistä on Naton osallistuminen terrorismin vastaiseen sotaan nyt myös organisaationa, joka tarkoittaa esimerkiksi lennokkien lähettämistä ja tiedonvaihtoa. Jo aiemmin useat puolustusliiton jäsenet osallistuvat toimintaan, mutta nyt myös Nato käyttää omia resurssejaan terrorismin vastaiseen taisteluun.
Toinen läpi saatu päätös on yhä tasaisemman taakanjaon edistäminen. Yhdysvallat on pitkään vaatinut muita jäsenmaitaan panostamaan puolustusmenoihinsa, ja nyt jäsenmaiden tulee tehdä kansalliset suunnitelmat, jolla pyritään parantamaan osallistumista.
– Natolla ei kuitenkaan ole keinoa, jolla pakottaa jäsenmaat maksamaan tämän kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Kyse on kansallisista budjeteista, Sipinen toteaa.