Ajatus hyvinvointialueiden verotusoikeudesta eli niin kutsutusta maakuntaverosta jakaa talousasiantuntijoita. Osa asiantuntijoista arvioi, että maakuntavero nostaisi kokonaisverotusta, osan mielestä se laskisi sitä.
Nykyistä rahoitusmallia kritisoidaan muun muassa siitä, että se mahdollistaa "vapaamatkustamisen".
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen kertoi loppukesällä julkisuudessa, että maakuntaveron käyttöönotto olisi yksinkertaisesti hölmöä.
Martisen mukaan maakuntaverossa sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat menot ja työn verotus kytkettäisiin yhteen ja se olisi kestämätön yhdistelmä. ”Ei olisi hölmömpää päätöstä kuin kytkeä ne toisiinsa.”
MTV Uutiset kysyi asiaa asiantuntijoilta.
Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta on sitä mieltä, että hyvinvointialueet tarvitsisivat verotusoikeuden.
– Jos asiat tehdään tehokkaasti, hyöty jää sinne hyvinvointialueelle. Silloin kannusteet hyvään palvelutuotantoon ovat paremmat kuin siinä tapauksessa, että rahoitus tulee valtiolta suoraan.
– Maakuntavero loisi täyttä valtion rahoitusta oleellisesti paremmat kannusteet tehokkaaseen palvelutuotantoon ja kustannusten kasvun hillintään. Resurssien tehokas käyttö julkisella sektorilla on ensisijainen tavoite, jos veroasteen nousua halutaan välttää.
– Maakuntaveron ja valtionosuuksien yhdistelmä olisi parempi ratkaisu sote-menojen rahoittamiseen kuin nykyinen täyteen valtionrahoitukseen pohjautuva malli. Marttisen lausunto ei vaikuta osuvan aivan kohdilleen, koska veroista valtionrahoituskin tulee. Jos hyvinvointialueet rahoittaisivat osan sote-menoista omalla verolla, valtion tasollahan voidaan hyvin säätää verorakennetta vastaavasti, jos se nähdään tarpeelliseksi, sanoo Kotakorpi
Terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta toteaa, että maakuntaveron käyttöönotto ei ole järkevää.
Lue myös: "Kovaääniset saavat hoitoa, hiljaiset eivät" – professori vaatii uhkasakkoja kriisin korjaamiseksi
– Mitä enemmän rahoituslähteitä on, sitä suurempi riski on sille, että sitä enemmän menee rahaa palveluihin. Me yritämme tuottaa palveluita sellaisen määrän, mihin meidän henkilöstö ja rahat eivät riitä. Määritetään ne palvelut, mitä tuotetaan ja yritetään kehittää kannusteita laadun ja tuottavuuden kehittämiseen. Maakuntavero ei ratkaise näitä ongelmia millään lailla.
"Betoniarkkuun en sitä hautaisi"
Aalto-yliopiston laskentatoimen laitoksen vanhempi tutkija Timo Viherkenttä ei näe, että maakuntavero ratkaisisi nykyisiä ongelmia.
– Maakuntaverossa olisi tiettyjä etuja hyvinvointialueiden kannustimien kannalta. Verojärjestelmän ja koko julkisen talouden hallinnan näkökulmasta uuteen verotasoon liittyisi kuitenkin monia ongelmia eikä sitä mitenkään voida ajatella ratkaisuksi nyt näkyviin ongelmiin.
– Ihan betoniarkkuun en sitä silti hautaisi, vaan jos nykytyyppistä rahoitusmallia ei pitemmällä aikavälillä saada toimivaksi, maakuntaveroakin voi olla tarpeen tulevaisuudessa harkita. Kunnallisen tuloverotuksen voisi ehkä silloin vaihtaa maakuntaveroon, toteaa Viherkenttä.
Torkki ei näe maakuntaverossa kannustinvaikutuksia.
– Siihen on aika heikko näyttö. Tällä perusteella kunnat, jotka ovat vielä lähempänä kansalaisia, niin miksi silloin ei pystytty kustannuksia hillitsemään?
Myöskään Jyväskylän yliopiston terveystaloustieteen professori Petri Böckerman ei näe maakuntaverossa pelastajaa vaikeaan tilanteeseen.
– Maakuntaveron kannustinvaikutus on heikko, koska panostukset kansalaisten terveyteen perusterveydenhuollon palveluja kehittämällä vaikuttavat vasta pitkällä ja vaihtelevalla viipeellä kansalaisten keskimääräiseen terveyteen, joka määrittää sote—menojen kasvua alueella.
– Maakuntavero voisi parhaimmillaankin kattaa ainoastaan pienen osan kasvavista sote—menoista, toteaa Böckerman.
Turun yliopiston taloustieteen professori Janne Tukiaisen mukaan maakuntavero parantaisi sote-järjestelmän toimivuutta.
– Nykyjärjestelmässä asia menee niin, että jos alueella toimitaan tehottomasti, niin koko Suomen veronmaksajat joutuvat maksamaan ne kustannukset. Tämä tarkoittaa sitä, että syntyy vapaamatkustamis-kannustin. Jos vero kohdistuisi sinne alueelle, missä palveluita käytetään, niin käyttäjä-maksaja olisi sama taho, ja heillä olisi kannustin toiminnan optimoimiseen.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Nousisiko vai laskisiko kokonaisverotus?
Tukiainen uskoo, että maakuntavero laskisi kokonaisverotusta. Sen sijaan Torkki pitää todennäköisenä, että maakuntavero kiristäisi kokonaisverotusta. Kotakorpi toteaa, että hän ei näe suoraa linkkiä siihen, että maakuntavero tekisi työn verotuksesta automaattisesti kireämpää - päinvastoin.
– En näe linkkiä siihen, että maakuntavero tekisi verotuksesta automaattisesti kireämpää. Pikemminkin päinvastoin: kokonaisverotaakan kannalta oleellista on se, että palvelut tuotetaan tehokkaasti, ja maakuntavero kannustaa tähän. Ajatus siitä että verorasitus määräytyy suoraan sen perusteella, kuinka monta tahoa veroja kantaa, on aivan liian yksinkertainen.
VATT:n tutkimusprofesori Tuomas Kosonen uskoo, että verotusoikeus hillitsisi alueiden päättäjien verotusintoa.
– Sote-alueiden ylisuurta verotusintoa voisi kuitenkin hillitä se, että sielläkin päättäjät valitaan vaaleilla ja liian suuri verotusinto tuskin on hyvä valttikortti suomalaisissa vaaleissa, toteaa Kosonen.
– Itse ajattelisin, että verotusoikeuden antaminen sote-alueilla toisi samalla niille kannustimia hoitaa omaa talouttaan vastuullisesti. Maakuntavero on tämän kanssa sama asia. Käsittääkseni kokoomus sinällään toivoisi että alueilla olisi kannustimia hoitaa talouttaan tasapanoisesti. Se mitä he tässä kai pelkäävät on, että tämä malli voisi johtaa ainakin joillain alueilla siihen, että verot nykyisestä nousisivat, koska sote-alueilla on suuriakin alijäämiä budjeteissaan. Tämä tunnetusti johtuu väestön ikääntymisestä ja siitä seuraavasta sote-palveluiden tarpeen lisääntymisestä.
– Tässä tilanteessa vaihtoehtoja ovat joko lisätä rahoitusta vastaamaan lisääntynyttä tarvetta tai vähentää palveluiden tarjontaa eli purkaa hyvinvointivaltiota. Tietenkin ensimmäisessä vaihtoehdossa lopputulos olisi sama kuin siinä tilanteessa jossa sote-alueille annettaisiin vero-oikeus, kommentoi Kosonen.
Turun yliopiston terveystaloustieteiden professori Mika Kortelaisen mukaan selkeää tutkimusnäyttöä asiasta ei ole.
– Tutkimustieto ei anna tähän yksiselitteistä vastausta tähän. Kokonaisverotustasoon vaikuttaa ennen kaikkea kustannustaso, eli se, kuinka paljon menot nousevat pidemmällä aikavälillä.
– Maakuntavero voi vaikuttaa sekä kokonaisverotustasoa nostavasti että laskevasti, ts. sillä on mekanismeja molempiin suuntiin. Verottajien määrän, tai maakuntaveron, kokonaisvaikutus on lopulta empiirinen kysymys, jota on aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta vaikea arvioida.
Kortelainen itse kokisi maakuntaveron järkeväksi.
– Rahoitusmalliin tarvittaisiin lisää taloudellisia kannustimia. Yksi tapa olisi maksaa niille alueille enemmän, jotka pystyvät hoitamaan palvelut hyvin. Tehokkaampi tapa järjestää kannustava rahoitus olisi kuitenkin alueiden oma verotusoikeus.
Torkin mukaan maakuntavero sotkisi systeemiä entisestään.
– Kyllä meidän pitäisi mieluummin karsia rahoituslähteitä kuin lisätä niitä. Meillä on liian monta kanavaa ja niitä ei saada pelaamaan samaan suuntaan, sanoo Torkki.