Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa poikkeuksellisen mielenkiintoisella hetkellä: Vierailu osuu juuri Britannian EU-eron jälkeen ja juuri ennen Varsovan Nato-huippukokousta. Molemmat linkittyvät Euroopan puolustukseen ja se taas linkittyy suoraan Venäjän intresseihin.
Putin halunnee haistella Suomessa EU:n ilmapiiriä uudessa tilanteessa. Suomi taas on saanut jonkinlaisen viestinvälittäjän roolin, se näkyy muun muassa presidentti Sauli Niinistön puhelumaratonista Ukrainan Petro Poroshenkon, Saksan Angela Merkelin ja EU-komission Jean-Claude Junckerin kanssa.
Juuri Suomi on tähän rooliin näinä aikoina oikeastaan suhteellisen luonnollinen valinta: Suomi on yksi läntisen Euroopan harvoista Naton ulkopuolisista maista, sillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa eikä toisaalta poliittinen eliitti ole alleviivaavasti sulkenut oviaan Venäjä-kontakteilta kuten näyttää tapahtuneen Ruotsissa. Venäjä voi jo pelkän maantieteen perusteella kutsua Suomea "yhdeksi läheisimmistä naapureistaan", kuten presidentin lehtistöpäällikkö Dmitri Peskov sanoi juuri ennen tätä vierailua.
On vaikea ennakoida, nouseeko Pohjoismaiden tiivistynyt kumppanuus tai Nato-keskustelu millään tavalla esiin tai ainakaan julkiseen kommentointiin tällä vierailulla. Usein näiden tapaamisten yhteydessä on painotettu, että Venäjä ymmärtää hyvin että Suomi tekee täysin itsenäisesti omat ratkaisunsa. Silti on täysin selvää että Venäjä seuraa erittäin tiiviisti pohjoisen Nato-suhteen kehitystä. Ja Naton rooli puolestaan saattaa olla Euroopassa nyt voimistumassa.
Eurooppa luottaa Yhdysvaltoihin
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkija Fred Bolmergs kuvasi eilen että Britannian lähtö EU:sta vähentää sitä turvallisuuslisää, jota Suomi aikoinaan EU-jäsenyydeltä tavoitteli. Sama pätee tietysti Ruotsiin, jossa Nato-keskustelu on muutenkin käynyt kovemmilla kierroksilla kuin Suomessa.
Euroopan puolustus nojaa tällä hetkellä raskaasti Yhdysvaltoihin, ja se näkyy mm. budjeteista. Kaikki Euroopan Nato-maat käyttivät puolustukseensa yhteensä 253 miljardia dollaria, Yhdysvallat 618 miljardia. Naton suositus puolustusbudjettiin olisi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, siitä jäädään kauas. Keskiarvo on on 1,43. Suomen vastaava luku on 1,29 prosenttia.
Yhdysvallat ja Nato ovatkin painostaneet Eurooppaa ottamaan suuremman vastuun omasta puolustuksestaan ja lisäämään puolustusbudjettejaan, ja tähän suuntaan ollaankin monissa Itä-Euroopan maissa menossa. Jos Euroopan maat oikeasti pyrkisivät Naton suositukseen, niiden pitäisi käyttää puolustukseen yhteensä yli sata miljardia dollaria enemmän. Silti jäätäisiin kauas Yhdysvaltain tasosta.
Naton roolin vahvistumisen puolesta puhuu se, että Britannian lähtö murentaa entisestään EU:n yhteisen puolustuksen pohjaa ja vie puolustuspäätöksenteon painopistettä entistä vahvemmin kohti Natoa. Britannia on Euroopan suurin puolustusresurssi, se käyttää puolustukseen selvästi eniten rahaa ja investoi kalustoon eniten. Britanniaa suurempi puolustusmahti koko Natossa on vain Yhdysvallat.
Näistä luvuista huolimatta on Euroopalla toinenkin mahdollinen kehityssuunta: Yhteinen EU-puolustus. Saksa on jo vuosikymmeniä leikitellyt ajatusella yhteisestä euroarmeijasta, samoin Ranska, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet varsin vaatimattomia. Ajatus todellisesta EU-puolustuksesta on aina jäänyt vauraan, laajan ja uskottavan Nato-puolustuksen varjoon. Nyt Britannian lähtö saattaa muuttaa näitä asetelmia. Kun Britannia ei enää ole vastustamassa, Saksa ja Ranska voivat alkaa pohtia tosissaan mahdollista yhteistyötä.
Niin tai näin, suuntana näyttää kuitenkin olevan yhteistyö ja syvenevä kumppanuus. Suomikin tiivistää jatkuvasti suhdettaan Ruotsin kanssa. Nämä kaikki kehityskulut kiinnostavat varmasti Venäjää. Olisikin mielenkiintoista kuulla Putinin suusta, mitä hän näistä liikkeistä ajattelee.
MTV Uutisten toimittaja Mirja Sipinen seuraa Putinin perjantaista vierailua hetki hetkeltä.
2:32
