Eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tyytyväisiä EU:n elpymisrahastoon kytkettyyn oikeusvaltiomekanismiin. Suhtautuminen itse rahastoon jakautuu pitkälti hallitus-oppositio-asetelman mukaisesti.
MTV Uutiset kysyi eduskunnan EU-kannoista päättävältä suurelta valiokunnalta mielipiteitä ajankohtaisiin EU-aiheisiin. Kyselyyn vastasi 16 kansanedustajaa valiokunnan 25:sta jäsenestä.
Kaikki MTV:n kyselyyn vastanneet hallituspuolueiden kansanedustajat pitävät Suomen osallistumista EU-maiden yhteiseen elpymisrahastoon hyvänä ratkaisuna. 750 miljardin euron potista jaetaan ensi vuonna jäsenmaille rahaa, joka on tarkoitettu koronakriisin kurittaman talouden elvyttämiseen.
Opposition kansanedustajat suhtautuvat asiaan huomattavasti nihkeämmin. Kaikki kyselyyn vastanneista perussuomalaisista sekä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitävät pakettiin osallistumista Suomen kannalta huonona ratkaisuna.
– Elpymisrahasto olisi täytynyt pitää erillään EU:n monivuotisesta budjetista ja avata vain halukkaille. Valittu tie avaa väylän yhteisvelkaan eikä ole taloudellisesti järkevä, Essayah sanoo.
– Suomi olisi saanut yli kaksi kertaa enemmän, jos rahat olisi jaettu kansallisesti, perussuomalaisten Jani Mäkelä sanoo.
Suomen maksuosuudeksi elpymisrahastosta on laskettu noin 6,6 miljardia euroa, mikä maksetaan vuoteen 2058 mennessä. Suomi voi vastaanottaa rahastosta lähivuosina noin 3,2 miljardia euroa.
Myös kansalaisten näkemykset elpymisrahastosta ovat jakautuneet. Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyn mukaan vastustajia ja kannattajia on yhtä paljon.
Mukanaoloa perustellaan viennillä
Hallituspuolueista rahastoon osallistumista perustellaan sillä, että Suomi hyötyy, kun Euroopan talouden rattaat pysyvät pyörimässä. Paketilla saadaan näin hyötyä, joka ei olisi mahdollista pelkällä kansallisella elvytyksellä.
– Kun katsotaan, miten koko Euroopan talous on romahtanut ja miljoonat ihmiset menettäneet työnsä, niin on ihan selvää, että se tulee näkymään viennin kautta myös Suomen taloudessa. Kun Suomen viennistä yli 60 prosenttia suuntautuu EU-maihin, niin Euroopan elpyminen on todella oleellista Suomen taloudelle ja tulevalle työllisyydelle, Merja Kyllönen (vas.) perustelee.
SDP:n konkarikansanedustaja Kimmo Kiljusen mukaan EU:n sisämarkkinat työllistävät Suomessa 660 000 ihmistä. Siksi koko sisämarkkinan elpyminen on hänen mielestään myös elintärkeää suomalaisille työpaikoille.
Varsinkin valiokunnan puheenjohtaja, vihreiden Satu Hassi ja hänen puoluetoverinsa Atte Harjanne korostavat myös rahaston vaikutusta ilmastotoimien nopeuttamisessa. Varoja on tarkoitus ohjata "vihreän siirtymän" lisäksi myös digitalisaatioon. Keskustan Jouni Ovaska muistuttaakin, että näillä aloilla toimii paljon suomalaisyrityksiä.
Kokoomuksessa eriäviä kantoja
Kokoomus on ainoa puolue, jonka riveissä suhtautuminen elpymisrahastoon vaihtelee kyselyvastauksissa. Pia Kauma ei pidä elpymisrahastoon osallistumista Suomen kannalta järkevänä. Entinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen taas kannattaa sitä.
– Jokaisen jäsenmaan on vastattava omasta taloudestaan ja omista veloistaan. Vientivetoiselle Suomelle on kuitenkin tärkeää, että saamme sisämarkkinat elpymään, Virolainen sanoo.
Kauma perustelut ovat samanlaisia kuin muilla opposition edustajilla eli perussuomalaisilla ja Essayahilla.
– Jos maksamme rahastoon kuusi miljardia ja saamme sieltä kolme, niin onhan se huono diili. Eikä pelkästään se vaan onko jatkossakin niin, että aina kun EU:lla on ongelma, niin otetaan yhteistä lainaa, Kauma kysyy huolissaan kehityskulusta.
Kaksi muuta kokoomuslaista Sinuhe Wallinheimo ja Ville Kaunisto valitsivat kyselyssä vaihtoehdon "en osaa sanoa". Kaunisto pitää pakettia vielä liian keskeneräisenä arvioitavaksi ja on huolissaan elvytysrahan jakamisesta liian myöhään. Wallinheimon perusteluissa on elementtejä sekä Virolaisen että Kauman kannoista.
– On hyvä, että EU-maat loivat näin lyhyessä ajassa näinkin vaikuttavan elpymisvälineen. Kritiikkiä sen sijaan pitää antaa sen rakenteesta, erityisesti yhteisen velanoton suhteen, Wallinheimo arvioi.
Kokoomuksen viides suuren valiokunnan jäsen Arto Satonen ei vastannut MTV:n kyselyyn.
Kokoomus on ainoa puolue, jonka kansanedustajat valitsivat kyselyssä eri vaihtoehtoja, kun kysyttiin heidän suhtautumisestaan EU:n elpymisrahastoon. Muissa puolueissa vastaukset jakautuvat hallitus-oppositio-jaon mukaisesti.
Oikeusvaltiomekanismi tarpeellinen, mutta ei ehkä kyllin tehokas
EU-varojen käytön sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen vallitsee kyselytulosten mukaan lähes yksimielisyys suuressa valiokunnassa. Vain Lulu Ranne (ps.) oli sitä mieltä, että mekanismia ei olisi tarvittu. En osaa sanoa -vaihtoehdon valinnut puoluetoveri Jani Mäkelä sanoo, että kysymys on "turhaan politisoitu".
– Siinä on keskitytty Unkarin sekä Puolan sisäisten asioiden vatvomiseen sen sijaan, että olisi torjuttu varojen väärinkäyttöä ja korruptiota, hän sanoo.
Näin siitäkin huolimatta, että vastaan hangoitelleet Puola ja Unkari saatiin sopuun mukaan lupaamalla, ettei kyseessä ole väline niiden rankaisemiseen vääränlaisesta politiikasta.
Loput kolmetoista kyselyyn vastannutta kansanedustajaa pitävät oikeusvaltiomekanismia tarpeellisena, myös Mäkelän ja Ranteen puoluetoveri Ritva "Kike" Elomaa. Seitsemän vastaajaa olisi kuitenkin toivonut vieläkin tehokkaampaa mekanismia.
Muun muassa Anne-Mari Virolainen (kok.) olisi toivonut, että mekanismilla voitaisiin puuttua jäsenmaiden myös yleisiin oikeusvaltiorikkomuksiin. Nyt se koskee vain EU-rahojen väärinkäyttöä. Mekanismin soveltaminen selviää tarkemmin vasta käytännössä.
– Huippukokouksessa sovitun julistuksen käytännön merkitys jää vielä nähtäväksi, ja huolena tietysti on, että sen avulla pelataan aikaa, Atte Harjanne (vihr.) arvioi.
MTV Uutisten kyselyyn vastasivat suuren valiokunnan jäsenet Ritva "Kike" Elomaa (ps.), Sari Essayah (kd.), Atte Harjanne (vihr.), Satu Hassi (vihr.), Hannakaisa Heikkinen (kes.), Eeva Kalli (kesk.), Pia Kauma (kok.), Ville Kaunisto (kok.), Kimmo Kiljunen (sd.), Johannes Koskinen (sd.), Merja Kyllönen (vas.), Jani Mäkelä (ps.), Jouni Ovaska (kesk.), Lulu Ranne (ps.), Anne-Mari Virolainen (kok.) sekä Sinuhe Wallinheimo (kok.).