Liikenne- ja viestintäministeriö kielsi Finavian hallitusta nostamasta vahingonkorvauskanteita entistä toimitusjohtajaa tai aiemman hallituksen jäseniä vastaan. Tiedot käyvät ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusmuistiosta, jossa on käsitelty vastuukysymyksiä Finavian johdannaisjärjestelyiden selvittämisessä.
Muistion mukaan ministeriöstä lähetettiin kaksi sähköpostiviestiä, joissa kiellettiin kanteiden nostaminen. Muistio on tarkoitettu Finavian sekä liikenne- ja viestintäministeriön sisäiseen käyttöön, eikä sitä ole aikaisemmin käsitelty julkisuudessa.
Finavian hallitus päätti syyskuussa 2015, että se nostaa kanteet johdannaissotkuista entistä johtoa vastaan. Päätös tehtiin äänin 4–3.
Muistion mukaan liikenne- ja viestintäministeriön edustaja lähetti sähköpostiviestin Finavian hallituksen puheenjohtajalle 14. lokakuuta. Ministeriö uudisti kiellon 27. marraskuuta 2015.
Finavian hallituksen entinen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi kertoo, että viestit eivät tulleet liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriltä (kesk.). Tiuraniemen mukaan Berner puhui hänelle asiasta suullisesti joulukuun alussa.
Tiuraniemi erosi joulukuun alussa vastalauseeksi ministerin toiminnalle yhtiön omistajaohjauksessa. Finavian hallitus perui päätöksen kanteiden nostamisesta joulukuussa.
Viestintä ei toiminut riittävästi
Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan ministeriö ei viestittänyt Finavian johdolle päätöksenteon jälkeen, että päätös olisi perustunut riittämättömään selvitykseen. Ministeriö ei ollut myöskään viestittänyt, että päätös olisi ollut vastoin omistajan tahtoa.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) pitää yhä kiinni näkemyksestään, että ministeriö olisi edellyttänyt Finavialta kanteiden nostamisesta tai nostamatta jättämisestä.
Ministeriö on hänen mukaansa edellyttänyt vain huolellista päätöksentekoa ja johdonmukaisuutta. Bernerin mukaan yksittäisten viestien sijaan pitäisi arvioida koko ketjua.
Ministeriön toiminta rikkonut lakia?
Ministeriö ei ollut aktiivinen ainoastaan entistä johtoa koskevassa asiassa, vaan vaikutti myös tilintarkastusyhtiötä ja vastuullista tilintarkastajaa koskeviin päätöksiin.
Muistion mukaan ministeriö päätti oma-aloitteisesti selvittää tilintarkastusyhtiö Deloitten halukkuuden sopia riita-asiansa Finavian kanssa.
Lain perusteella valtiolla ei ole pelkän osakasaseman vuoksi oikeutta edustaa yhtiötä. Muistion mukaan ministeriön toiminta on saattanut jopa rikkoa lakia.
– Tarkastuksessa muodostetun näkemyksen mukaan on siten kyseenalaista, onko ministeriöllä tai sen edustajilla ollut yhtiölainsäädännön tai muun lainsäädännön perusteella oikeutta edellä mainittujen toimien tekemiseen, muistiossa todetaan.
Ministeriön edustaja ohjasi joulukuun alussa yhtiötä myös tilaamaan uuden lausunnon kanteiden nostamisesta sen osoittamalta asianajotoimistolta.
– Ongelmallista on myös se, että joillakin hallituksen jäsenillä on ollut epäilyjä uuden asiantuntijalausunnon, joka on tilattu ministeriön osoittamalta toimistolta, objektiivisuudesta, muistiossa sanotaan.
Joulukuun puolivälissä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta totesi tilintarkastajan toimineen tilintarkastuslaissa säädetyn hyvän tilintarkastustavan vastaisesti.
Tilintarkastajan olisi pitänyt hankkia todistusta muun muassa siitä, voivatko johdannaiset aiheuttaa Finavian taloudelle merkittäviä taloudellisia riskejä.