Näille kunnille nykyinen maakunta ei kelpaa

2:02img
Julkaistu 18.02.2016 20:00
Toimittajan kuva

Joonas Lepistö

joonas.lepisto@mtv.fi

@LepistoJoonas

Enonkoski, Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen, Jämsä,
Kuhmoinen, Pieksämäki, ja Savonlinna katsoivat, että niiden tulisi kuulua nykyisestä poikkeavaan maakuntaan. Enonkoski ja Pieksamäki toivovat Savon maakuntien yhdistymistä.

Valtio toivoi kunnilta lausuntoja hallituksen linjauksista koskien itsehallintoalueita ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Kunnilta kysyttiin muun muassa sitä, että minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoisi perustelluksi kuulua. 

Heinäveden kunnassa valtuusto teki päätöksen kunnan suuntautumisesta Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan yksimielisesti. Päätöstä perusteltiin siten, että Heinävesi on jo nykyään Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän jäsen sekä Pohjois-Karjalaan perustettavan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten jäsen.

Toiveena yksi Savo

Enonkoski, Joroinen, Pieksämäki ja Savonlinna tahtovat suuntautua Etelä-Savosta Pohjois-Savoon. Enonkosken kunnan ja Pieksämäen kaupungin mukaan Etelä-Savon ja Pohjois-Savon tulisi muodostaa yhteismaakunta. 

Enonkoski perusteli tahtotilaansa muun muassa sillä, että Etelä-Savon väestökehitys on negatiivinen ja huoltosuhde huononee, mikä heikentää alueen edellytyksiä järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän vuoksi kunnassa katsottiin, että seudun väestö hyötyisi maakuntaa laajemmasta, yhtenevästä itsehallintoalueesta.

Joroisten kunta ja Savonlinnan kaupunki toivovat siirtoa Pohjois-Savon pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen. Joroisten kunnanvaltuusto perusteli päätöstään nykyisellä maakuntien rajat ylittävällä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöllä erityisesti Varkauden kaupungin kanssa. Myös muuta kuntalaisten asiointia suuntautuu luontaisesti Pohjois-Savoon.

Savonlinna tähtää pohjoiseen

Savonlinnan kaupunginvaltuusto perusteli päätöstään siten, että Etelä-Savossa aluerakenne ei muodostu yhtä selkeästi yhden keskuksen varaan kuin monessa muussa maakunnassa. Lisäksi Savonlinnalla on jo nykyisellään yhteistyötä Pohjois-Savon kuntien kanssa.

Keski-Suomen kunnista Kuhmoinen ja Jämsä suuntautuivat lausunnoissaan Pirkanmaalle. Nämä molemmat kunnat ovat olleet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntia vuoden 2013 alusta. Kuhmoisten kunnassa päätös Pirkanmaalle suuntautumisesta tehtiin yksimielisesti.

Kymenlaakson maakunnasta Iitti haaveilee pääsystä Päijät-Hämeeseen. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsen vuodesta 2007 alkaen. Asiassa on järjestetty myös kansanäänestys, jossa 92 prosenttia iittiläisistä kannatti Iitin kunnan siirtämistä Päijät-Hämeeseen.

Pohjanmaalta Isonkyrön kunta suuntautuu Etelä-Pohjanmaalle. Kunnanvaltuusto teki asiassa yksimielisen päätöksen. Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, että Isokyrö kuuluu jo nykyään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Lisäksi kuntalaisten asiointi suuntautuu Seinäjoelle, ja Pohjanmaalla Isokyrö olisi kielivähemmistön asemassa.

Muutoskuntia ehkä paljon enemmän

Muuttohalukkaita kuntia saattaa olla paljon enemmän. Ministeriö tahtoi tietää myös, vaikuttaako kunnan kantaan, mikäli myöhemmin osoittautuu, että kunta kuuluu itsehallintoalueeseen, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palveluiden järjestämisestä. Useat kunnat ilmoittivat, että tällöoin he saattaisivat haluta kuulua eri maakuntaan, jos oma maakunta ei saa itsenäistä palveluiden järjestämisvastuuta.

Lisäksi jotkut kunnat totesivat, että ottavat maakuntakysymykseen kantaa vasta myöhemmin. 

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa