Vuodenvaihteen ainoa kuntaliitos tehtiin Pohjois-Satakunnassa, kun Honkajoen kunta yhdistyi Kankaanpäähän. Honkajoki oli ollut taloudellisissa vaikeuksissa jo pitkään. Turvetuotannon alasajo huolettaa Kankaanpään pohjoislaidalla, mutta uusiutuvista energianlähteistä toivotaan sielläkin apua.
Juttu on osa MTV Uutisten kuntakierrosta. Vaaliauto kiertää Suomea ja nostaa esiin kuntien puheenaiheita suorissa lähetyksissä kello 14.30 alkaen. Katso kiertoaikataulu täältä.
MTV:n Vaaliauton suora lähetys Kankaanpäässä lauantaina 22.5. klo 14.30.
Kuntaliiton taannoisen tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kotikuntansa itsenäisyyttä tärkeänä asiana. Jopa 70 prosenttia vastustaa ajatusta kotikuntansa liittämisestä toiseen kuntaan.
Honkajoen viimeinen, vuosina 2016–2020 toiminut kunnanjohtaja Ulla Norrbo sanoo, että liitos oli pakko tehdä.
– Nautin kyllä työstäni Honkajoella, ja en minä hyppien kiljahdellut täällä, että onpa mahtavaa, mutta realiteetit oli pakko myöntää. Laki tuli vastaan talouslukujen osalta. Ei ollut muuta vaihtoehtoa, Norrbo sanoo.
Honkajoki joutui arviointimenettelyyn toistamiseen vuonna 2019, kun alijäämä kunnan asukasta kohden saavutti 1000 euron rajan. Honkajoen 2000-luvun tilinpäätöksistä vain joka kolmas oli ylijääminen.
– Ei se pitkän päälle voi näin toimia.
Valtiolla on vuonna 2013 voimaan tulleen kuntarakennelain mukaan ollut mahdollisuus pakkoliittää taloudellisessa kriisissä olevia kuntia. Lakia käytettiin lähistöllä sijaitsevaan Laviaan, joka pakkoliitettiin Poriin vuoden 2015 alusta lähtien.
Palvelut pysyvät, mutta kuinka pitkään?
Liitoshetkellä Honkajoella oli noin 1600 asukasta. Liitos tehtiin lopulta vapaaehtoisesti molempien valtuustojen hyväksynnällä, mutta valtiovarainministeriön asettaman erityisen kuntajakoselvityksen myötä myös pakkoliitos olisi voinut olla edessä.
Kannustimena oli 3,5 miljoonan euron liittymistuki. Liittymistuki jaetaan kolmelle vuodelle, joten Kankaanpään kaupunki saa vuosittain tukea reilun miljoonan.
Kankaanpään kyläksi muuttuneen Honkajoen nykyiset peruspalvelut turvataankin kuntaliitossopimuksella seuraavan kolmen vuoden ajan. Sen jälkeisestä ajasta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta Norrbo ei usko ainakaan eniten kysyttyjen palveluiden lähtemiseen Honkajoelta kolmen vuoden jälkeenkään.
– Ei meillä mitään suunnitelmia ollut neuvotteluissa, että heti kolmen vuoden jälkeen kaikki palvelut keskitetään Kankaanpäähän. Palvelut tuotetaan siellä, missä niille on käyttäjiä. Tarvittaessa harvoin kysyttyjä palveluita voi tarjota vähän kauempaakin, sanoo Norrbo, joka toimii nykyään Kankaanpään kehittämisjohtajana.
Katso myös: Pärjääkö kaupungissa pelkällä suomen kielellä? MTV:n Vaaliauto vieraili aiemmin Pietarsaaressa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Honkajoella toimii Hongon koulu, jossa ovat luokat 1–5 sekä Honkajoen yhteiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Yhteiskoulu on juuri saanut uuden koulurakennuksen, joka luovutettiin Kankaanpään kaupungille helmikuussa. Opiskelijat pääsivät uuteen kouluun sitä mukaa, kun etäopetuksesta siirryttiin lähiopetukseen.
Perustason sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa kuntayhtymä, joka on tuottanut kaikille Pohjois-Satakunnan kunnille palvelut jo yli kymmenen vuoden ajan.
Uusiutuvaa energiaan rakennetaan voimakkaasti
Honkajoen elämää ovat hallinneet maaseutuelinkeinot. Turvetuotanto, suuret sikatilat ja kasvihuoneviljely muodostivat merkittävän osan kunnan talouselämästä. Honkajoella on useita turvetuottajia, ja siihen sidoksissa olevia kone- ja kuljetusyrittäjiä. Turvetuotanto työllistää Honkajoella Norrbon mukaan suoraan tai välillisesti reilusti yli 100 henkeä.
Norrbo sanoo, että honkajokiset turvetuottajat ovat huolissaan turvetuotannon nopean alasajon vaikutuksista Honkajoella.
– Tämä koskettaa meillä laajasti ja monenikäisiä ihmisiä. Monelle nuorelle turvetuontato on täällä ensimmäinen kesätyöpaikka. Monet yrittäjät ovat myös tehneet täällä miljoonaluokan investointeja laitteisiin, joita tarvitaan turvetuotannossa. Laitteissa on paljon rahaa kiinni.
Katso myös: MTV:n Vaaliauto vieraili myös Kemissä. Nämä asiat teollisuudestaan tunnetussa kaupungissa puhuttavat vaalien alla.
12:23
Norrbo luottaa kuitenkin siihen, että myös tulevaisuuden energianlähteet tuovat vaurautta myös Kankaanpäähän. Honkajoen suunnalla on käynnissä suurisuuntaisia tuuli- ja aurinkovoimahankkeita. Energiayhtiö Neoenin suunnitelmissa on rakentaa Marjakeitaan alueelle 20-25 suurta tuulivoimalaa. Paholammille voimaloita on tulossa mahdollisesti kuusi tai seitsemän. Voimaloiden arvioidaan valmistuvan vuosina 2022-23.
Kirkkokallion alueella toimii suuria kasvihuoneita sekä bioenergiaa tuottava energiapuisto. Kuva: Tomi Glad
Kirkkokallion alueella tuulivoimaloita jo on, samoin läheisten, suurten kasvihuoneiden biojätetteitä hyödyntävä biovoimalaitos. Lisäksi Kirkkokalliolle on rakenteilla aurinkovoimala-alue, joka levittäytyy viidenkymmenen hehtaarin laajuudelle. Hankkeelle myönnettiin rakennuslupa alkuvuodesta.
– Rakennusvaiheessa näillä on suuri työllistävä vaikutus, kun tehdään teitä ja pohjia ja pystytetään voimaloita. Suuri osa ihmisistä on pitänyt, tuulivoimahankkeita positiivisena asiana, kunhan ne tuulimyllyt ovat riittävän kaukana asutuksesta.
Pohjois-Satakunnan vieraskielisintä seutua
Yksi Honkajoen erityispiirteistä on ollut vieraskielisen työvoiman määrä. Honkajoki oli viimeiset vuotensa Satakunnan vieraskielisin kunta.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Honkajoen väestöstä 7,3 prosenttia eli 119 ihmistä puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielinen väestö muodostuu suurelta osin maaseutuelinkeinojen palveluksessa olevista virolaisista, venäläisistä ja ukrainalaisista työntekijöistä.
Norrbon mukaan Honkajoelle asettuneet ulkomaalaiset työntekijät ovat etenkin kasvihuone- ja puutarha-alan välttämättömiä. Hänen korviinsa ei ole kantautnut arvostelua ulkomaalaisen työvoiman käytöstä.
– He ovat maatalousyrittäjien työvoiman kannalta erittäin tarpeellisia. Iso osa ulkomaalaisesta työvoimasta on täällä vuoden tai kaksi, mutta yritämme saada heitä viihtymään pidempäänkin ja koteutumaan Honkajoelle. Toki meillä on useita sellaisiakin, jotka ovat jäänet perheensä kanssa asumaan Honkajoelle.
KANKAANPÄÄ
- Asukkaita viime vuoden lopussa 11 166 ilman Honkajokea, Honkajoen väkiluku oli 1 598
- Suurin puolue kuntavaaleissa 2017: Kankaanpäässä Keskusta 29% ja Honkajoella Keskusta 53,7%
- Äänestysaktiivisuus viime kuntavaaleissa: Kankaanpäässä ja Honkajoella molemmissa 64,7%
- Työttömyys työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maaliskuun lopussa 11,2%
Suora lähetys Kankaanpäästä nähdään MTV Uutiset Livessä kello 14.30 alkaen. Kaikki MTV:n Vaaliauton lähetykset näet täältä.