Näin kiekonheiton järisyttävä ME-tulos syntyi – asiantuntija: "Pysyy pidempään ilmassa"

Schultin vuoden 1986 tulos 74,08 siirtyi historiaan, kun vasta 21-vuotias Alekna paiskasi limpun uusiin ME-lukemiin 74,35. Uusi ME-tulos syntyi Oklahomassa heittokentällä, mikä mahdollisti sen, että tuuli pääsi vaikuttamaan heittoon ja sen pituuteen.

– Jos heitetään aivan tyveneen, olisi heitto todennäköisesti ollut lyhyempi, mutta kuinka paljon on mahdoton sanoa, SUL:n kiekonheiton lajivastaava Anssi Mäkinen spekuloi.

Mäkinen mukaan tuuli ja olosuhteet vaikuttivat heittoon, mutta suoraa metrimäärää on mahdoton arvioida.

– Ihan mahdoton sanoa, että vaikuttaako muutamia metrejä vai vaikuttaako kymmeniä metrejä.  Tuulen vaikutusta ei voi suoraan verrata. Huippuheittäjät pystyvät hyödyntämään olosuhteita, koska heillä on taitoa ja tehoa.

– Eihän koskaan huipputuloksia ole tehty huonoissa olosuhteissa.

Mäkinen osaa kertoa millainen tuuliolosuhde on optimaalinen, ja miten siihen pitää heittää.

– Optimituuleen eli sivuvastaiseen pitää heittää kiekko todella hyvään asentoon. Kovaan vastatuuleen kiekon lähtönopeuden pitää olla kova, ja sen takia huippuheittäjät saavat hyvistä olosuhteista enemmän hyötyä.

Mäkinen avaa lentokonevertauksen avulla hyvin, miten vastatuuli vaikuttaa kiekon lentorataan.

– Aerodynaamikan vaikutus kiekkoon on sama kuin lentokoneen siivessä. Kiekon yläpinnalla ilmavirtaus on hiukan nopeampi kuin alapinnalla, ja siihen kiekon alapintaan syntyy pieni noste. Tällöin kiekko pysyy hivenen pidempään ilmassa ja lentää pidemmälle, Mäkinen selvittää.

Mäkinen muistuttaa kuitenkin, että heiton pitää vastatuuleen olla aivan yhtä hyvä kuin tyveneenkin heitetty, jotta se lentää pitkälle.

– Hyvä heitto pitää olla. Ei sinänsä tarvitse heittää eri tavalla. Vähän kun kiekko lähtee pystyyn tai huonoon asentoon, vaikuttaa tuuli sitten negatiivisesti.

"Syliväliä riittää"

MTV Urheilun yleisurheiluasiantuntija Tommi Evilä pitää Aleknan suoritusta erittäin kovana, eikä kiinnitä liikaa huomiota olosuhteisiin.

– Kaikkien aikojen pisin heitto. Pulinat pois sen osalta, Evilä linjaa.

LUE MYÖS: Maailmanennätys! Yleisurheilussa rävähti historiallinen hirmutulos

Evilä nostaa esiin Aleknan loistavat ominaisuudet kiekonheittoon.

– Yleisurheilu on vahvasti tämmöinen geneettisesti lahjakkaiden temmellyskenttä. Ajatellaan, millainen kolossi isä Virgilijus oli, niin genetiikan puolelta on asiat kunnossa. Syliväliä riittää, Evilä sanoo.

Mykolas Aleknan isä Virgilijus Alekna on yksi kaikkien aikojen menestynein kiekonheittäjä. Hänen ennätyksensä kirjattiin 73,88. Vaikka isältä on peritty varmasti paljon, ei kiekonheittäjälegendan jälkeläinen heitä täysin samoilla vahvuuksilla.

– Kun katsoo isä-Aleknaa ja poikaa, on poika vielä soukempi ja lihasmassan puolesta treeniä ei ole tehty niin paljon. Hänellä on älyttömän nopeat jalat ja todella hyvä kiihtyvyys. Heitto on ihan älytön, kun katsoo kuinka hyvin se kiihtyy, Evilä ihastelee.

Alekna väläytteli kuntoaan jo muutama päivä sitten, kun hän paranteli ennätyslukemansa tulokseen 71,39. Nuorukainen on noussut hirmukaarillaan kesän EM-kisojen ja olympialaisten kuumimmaksi ennakkosuosikiksi. Viime kausilla kiekonheittoa hallinneet Daniel Ståhl ja Kristjan Ceh ovat nyt joutuneet haastajan asemaan. 

– Jos miettii Pariisin olympialaisia tai Rooman EM-kisoja niin onhan Alekna totta kai selkeä ennakkosuosikki. Eihän siitä pääsee mihinkään, mutta kyllä paineet pitää pystyä kantamaan, Mäkinen sanoo.

Viime vuosina arvokisojen voittoon on tarvittu reilu 71-metrinen. Nyt siihen voi tulla muutos, mutta pitää kuitenkin muistaa, että kesän Rooman EM-kisat ja Pariisin olympialaiset heitetään vähätuulisemmissa stadionolosuhteissa, jolloin aivan ME-lukemia tuskin hätyytellään.

– On kuitenkin kyseessä laji, jossa aerodynamiikan merkitys on selkeä. En ihan lähtisi uskomaan, että Pariisin kiekon finaalissa painellaan 74-metrisiä tauluun, Mäkinen ennakoi.

– Koskaan ei voi sanoa, että ei ole mahdollista, mutta sanotaan että epätodennäköistä.