Oliver Helanderista piti tulla seuraava 90 metrin mies, mutta parina viime vuonna tulos on jäänyt siitä kauas. Pariisissa Helanderin omien sanojen mukaan tekniikka petti. Suomen ennätysmies Aki Parviainen näkee, että seuraavaksi Helanderin heitto pitää purkaa palasiksi.
Oliver Helander heitti olympiafinaalissa keihästä 82,68 metriä. Tulos jää kauden parhaasta noin kolme metriä ja uran parhaasta yli seitsemän metriä. Ennätys 89,83 syntyi vuonna 2018, jolloin heittotekniikka oli Helanderin omien sanojen mukaan selkeästi parempaa kuin olympialaisissa. Saman huomasi keihäänheiton Suomen ennätysmies Aki Parviainen.
– On se (tekniikka) kyllä vähän huonontunut siitä, mitä se on ollut. Nuorempana hän oli todella sulava, hyvä ja suoraviivainen. Varmaan selkävaivat ynnä muut vaivat vaikuttavat. Hän on ehkä niitä pikkuisen väistellyt, ja heitto on mennyt vähän huonompaan suuntaan, Parviainen kommentoi.
Fakta on, että kahden viimeisen kauden aikana Helander on heittänyt 85 metrin päälle vain kahdesti. Vuoden 2023 kesäkuussa hänkiskaisi tuloksen 87,32 ja EM-Roomassa lukemat 85,75. Olympiafinaali todisti sen, että 85-metrinen ei enää riitä, vaan mitaliin vaaditaan lähemmäs 90-metrinen.
Helander on osoittanut pystyvänsä sellaiseen, mutta tekniikka pitää kuitenkin saada kuntoon.
– Se on sellainen prosessi, että siinä totta kai verrataan tämän hetken heittoja esimerkiksi viiden vuoden takaiseen. Sitten pistetään heitto atomeiksi, eli palasiksi ja osiin, ja siitä pyritään sitten saamaan se heitto paremmaksi, Parviainen kertoo.
Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
– Sitä on hankala sanoa näin ulkopuolisena, että mistä se (tekniikkavirhe) johtuu. Onko kropassa esimerkiksi jotain vialla, mikä estää tiettyjä asentoja, tai onko esimerkiksi puutteita joissain lihasryhmissä. Se on valmentajan ja urheilijan välinen pulmanratkaisu, Parviainen pyörittelee.
Helander on kärsinyt pitkään vammoista. Hän siirtyi Tero Pitkämäen valmennukseen kauden 2021 jälkeen. Sen jälkeen Helander on kyennyt heittämään enemmän kisoja, mutta niin sanottuja piikkiheittoja 90 metrin tuntumaan ei ole juuri tullut. Parviainen näkee, että kaksikon yhteistyö on vaikuttanut toimivalta, vaikka mahtiheittoja ei ollakaan nähty.
– Hyvinhän niillä on lähtenyt se sujumaan, ja varmasti on tietämystä tiimillä, että en lähtisi hätiköityjä ratkaisuja tekemään, Parviainen sanoo.
– Mutta kyllä se aina turhauttaa, kun tietää, että on edellytykset parempaan.
Parviainen ei suoraan osaa sanoa, miten Helanderin heiton tekniikka saataisiin takaisin uomiinsa.
– Vaikea sanoa. Keihäänheiton perusperiaate on se, että vauhdin pitää olla tietynlainen ja se ratkaisee, missä asemassa olet tukijalan törmäyshetkellä. Sitten on nämä heittokulmat ynnä muut. Monesti se on niin, että välinehallinta heikkenee, kun kroppa vuotaa heittohetkellä.
Parviainen iloitsee siitä, että suomalaisia saatiin kolme olympiakisojen finaaliin. Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin Pakistanin olympiavoittaja Arshad Nadeem, joka paiskasi olympiaennätyksen tuloksella 92,97. Mahtiheitosta huolimatta pakistanilainen sai kritiikkiä tekniikastaan.
– Hänellä on itse asiassa ihan hyvä tekniikka, vaikka se näyttää kulmikkaalta, Parviainen toteaa.
– Hän käyttää omia vahvuuksiaan. Sehän on vähän kuin kriketin näköistä se heittotyyli. Siinä on sellaista vanhan koulukunnan heittämistä, mitä tehtiin 90-luvulla. Kiihtyvällä vauhdilla hyvästä rytmistä lähtee pitkä laaja veto.