Näin sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat köyhiin – oman kodin pakkomyynti, ei joululahjoja lapsille, parisuhde koetuksella

Anna, 52, on osatyökykyinen autismikirjoon kuuluva henkilö. 47-vuotias Hanna on ollut mielenterveyden häiriöstä johtuvalla työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2002 saakka. Salossa asuva Marika, 40, on osa-aikaisesti työssä ja Toni, 31, on rakennusalalla oleva pätkätyöläinen.

Toni, 31: 

Parisuhteeni on koetuksella

Kuopion läheisyydessä asuva Toni Parviainen on tällä hetkellä työtön työnhakija. Toni on tehnyt paljon töitä etenkin rakennusalalla, mutta myös muutto-, varasto- ja myymälätöitä.

– Tänä syksynä kuitenkin työt ovat loppuneet aika lailla seinään, vaikka ennen on ollut hyvin keikkaa.

Tonia huolettaa, mikä vaikutus työttömyysturvaleikkauksilla on hänen kaltaisilleen pätkätöitä tekeville. Hallitus aikoo poistaa työttömyysturvan suojaosan, jotta työttömiä työllistyisi kokopäivätyöhön. 

– Suojaosa on kannustanut minua tekemään töitä ja saamaan jalkaa oven väliin. Esimerkiksi rakennusalalla töitä on tarjolla sesongin mukaan, eikä ole mahdollista aina tarjota kokoaikaista työtä.

Myös työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen sekä euroistaminen vaikuttavat Tonin kaltaisiin pätkätyöläisiin. Tällä hetkellä Toni saa noin 1300 euroa ansiosidonnaista, josta jää käteen ulosoton ja verojen jälkeen noin 900 euroa. 

– Onko enää taloudellisesti kannattavaa tehdä keikkatöitä ja osa-aikatöitä, kun suojaosa poistetaan? Kokopäivätyön saaminen on ollut yrityksestä huolimatta vaikeaa, kuvailee Toni.

Ruoan hinnan nousu tuntuu ostoskorissa

Tonin puoliso työskentelee kokoaikaisesti myyjänä ja puolison tulot vaikuttavat yhteiseen talouteen.

Vuokraa pariskunta maksaa kodistaan 560 euroa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asumismenoihin menee yhteensä yli 900 euroa. Talvella rahaa syövät ennen kaikkea sähkön siirto- ja energiamaksut. 

Auto on Tonin mukaan pakollinen työn ja asunnon sijainnin vuoksi. Pariskunta ei ole tällä hetkellä oikeutettu asumis- tai toimeentulotukeen.

– Kyllä tässä on ollut parisuhdekin koetuksella, kun puolison on pitänyt maksaa vuokra.

Pariskunta käyttää yhteistä ruokatiliä, johon kumpikin laittaa kuukaudessa 250 euroa. He yrittivät syksyllä pudottaa ruokabudjettia, mutta se kävi mahdottomaksi.

– Ruoan hinnan nousun on ollut merkittävää. Viimeisellä viikolla joutuu aina puntaroimaan, mitä ostoskärryyn laittaa. 

Pariskunnalla on haaveena saada perheenlisäystä. Se ei kuitenkaan tunnu tällä hetkellä mahdolliselta ajatukselta.

– Mietityttää, kuinka voi tarjota hyvän lapsuuden, jos vanhemmillakin tekee jo tiukkaa. 

Sosiaaliturvaleikkausten vaikutusarviointien puutetta on kritisoitu. 

Esimerkiksi yleistä asumistukea nosti vuoden 2022 joulukuussa vajaa 400 000 kotitaloutta. lähes 40 prosenttia asumistuen saajista on työssäkäyviä. 

Hallituksen mukaan muutosten tavoitteena on asetelma, jossa työnteko on aina kannattavaa. Lisäksi tavoitteena on verotulojen parantaminen.

Anna, 52: Minulla ei ole enää varaa asua kotona

Anna, ikä 52, kertoo olevansa osatyökykyinen autismikirjoon kuuluva henkilö. 

Tiedottajana toimiva Anna on työllistynyt oman alansa töihin palkkatuettuna. Lisäksi hän saa asumistukea. Tulot ovat kuussa noin 1200 euroa, joista 400 euroa menee omistusasunnon yhtiövastikkeeseen.

Asumistukea ei tulla enää muutosten myötä myöntämään omistusasuntoihin. Se vaikeuttaa Annan tilannetta.

– Minulla ei ole enää varaa asua omassa omistusasunnossani, johon olen vaivalla koko elämäni säästänyt rahaa. 

Tilannetta kurjistaa asuntomarkkinan hyytyminen.

– Olen yrittänyt myydä asuntoani puoli vuotta, mutta asuntomarkkinatilanne on tällä hetkellä surkea. Todennäköisesti joudun myymään sen pilkkahintaan, jotta voin muuttaa pienempään asuntoon. 

– Onneksi en asu sellaisella paikkakunnalla, jolla asuntoa ei saa enää millään kaupaksi, Anna toteaa.

Asuntotilanne aiheuttanut hätää ja ahdistusta

Asuntotilanne on aiheuttanut Annassa valtavaa ahdistusta ja hätää koko syksyn ajan.

– Tilanne on vaikuttanut työkykyyni. Kärsin unettomuudesta, muistiongelmista ja masennuksesta.

Autismikirjoon kuuluminen on aiheuttanut Annalle läpi elämän vaikeuksia työllistyä. Hän toivoo, että työelämän syrjivistä rakenteista puhuttaisiin enemmän.

– Suurin este työllistymiselleni on aina ollut, että minusta näkyy lievä omituisuus. Sosiaalinen vuorovaikutus ja esimerkiksi äänet kuormittavat minua. 

– Ulosantini eli ilmeeni, puhetapani ja kehonkieleni voivat tuntua muista ihmisistä hieman erikoisilta. Ne eivät haittaa työntekoa, mutta ovat silti johtaneet työpaikkakiusaamiseen ja työyhteisön ulkopuolelle sulkemiseen. Jos kerron autismikirjosta työtä hakiessani, en pääse töihin. Ilman palkkatukea työllistyminen olisi vaikeaa.

Nykyisessä työssä Annan autismikirjo on otettu huomioon. Anna tekee nelituntista päivää omassa kodissaan etätöissä. Hän pelkää kuitenkin, että putoaa määräaikaisuuden jälkeen työttömyysturvan varaan.

Lue myös: Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, määrä kasvussa

Köyhyys vaikuttanut itsetuntoon 

Köyhyyden stigmaa Anna on kantanut elämässään läpi elämän. Köyhyys on vaikuttanut itsetuntoon ja sosiaalisiin taitoihin. Lapsuudenkodin köyhyydellä on ollut Annalle kauaskantoisia vaikutuksia. 

Lisäksi koulumaailma oli julma myös autismikirjosta johtuvaa erilaisuutta kohtaan.

– Olen köyhän yksinhuoltajan lapsi ja opin jo pienenä äärimmäiseen säästäväisyyteen. Se muuttui ankaruudeksi itseäni kohtaan, kielsin omia tarpeitani enkä suonut itselleni mitään hyvää.

Anna kuvailee, kuinka on tinkinyt joukkoliikenteestä ja menoista kaupungilla, mikä taas on eristänyt häntä entisestään muista ihmisistä ja yhteiskunnasta. Se on tehnyt hänet kateelliseksi ja katkeraksi.

– Köyhyys on ohjannut elämänvalintojani. Vaikka kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa 6 laudaturia, minulla oli köyhän ja alempiarvoisen identiteetti. En uskaltanut hakea menestyvien ihmisten koulutusaloille, Anna kuvailee.

Anna uskoo, että ponnistaakseen omasta köyhästä lapsuudestaan parempaan asemaan hän olisi tarvinnut jonkun kannustavan aikuisen tai muuten suotuisammat olosuhteet. Tällaista onnea hän ei ole saanut osakseen.

– Huono itsetunto on myös altistanut minut kaikelle mahdolliselle kaltoinkohtelulle ihmissuhteissa sekä mielenterveysongelmille. Vaikutus on ollut kasautuva.

"Yksinäiselle ihmiselle ainoa elämän sisältö"

Hallituksen työllisyystoimet mietityttävät Annaa.

– Miten käy nyt, kun kaikki halutaan kokopäivätyöhön? Neurokirjon ihminen palaa sellaisessa loppuun, uupuu, joutuu sairaslomalle ja työkyvyttömyyteen. 

– Me nimenomaan tarvitsemme ja haluamme osallisuutta ja mahdollisuuden tehdä työtä, mutta työajan pitää olla sopiva. Kokopäivätyö on mahdollinen, jos työolosuhteet ovat hyvät eikä ihmistä kohdella syrjivästi.

Anna kertoo toivovansa räätälöityjä ratkaisuja. Monet autismikirjoon kuuluvat ovat hänen mukaansa erinomaisia työntekijöitä.

– Työllistyminen on tärkeää mielenterveydelle, se on yksinäisille ihmisille elämän ainoa sisältö.

Anna pohtii myös, miksi jonkun toisen työttömänä tai eläkkeellä oleminen on arvokkaampaa kuin toisen.

– Tulen itse saamaan minimityöttömyysturvan ja kymmenesosan jonkun toisen eläkkeestä, vaikka olen kouluttautunut pitkälle.

Annan nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi. Hänen oikea nimensä on toimituksen tiedossa.

Lue myös: Järjestön karu arvio hallituksen aikeista: "Köyhyys lisääntyy, pienituloisia tulee 40 000 lisää"

Hanna, 47: 

Muutto pienempään asuntoon häämöttää

47-vuotias Hanna Ahlström on ollut mielenterveyden häiriöstä johtuvalla työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2002 saakka. 

Mikkelissä asuva Hanna on työskennellyt elämänsä aikana muun muassa liikuntatoimistossa, siivoojana, Sokoksella ja Stockmannilla. Lisäksi hän on kouluttautunut kosmetologiksi. 

Hanna saa kansaneläkettä, sillä työeläke on jäänyt pieneksi. Vaikka eläkkeet ovat indeksijäädytysten ulkopuolella, koskee indeksijäädytys myös eläkkeensaajan asumistukea. 

Hannan eläke on yhteensä 1049 euroa, minkä lisäksi hän saa asumistukea 376 euroa.  

– En ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, koska eläkkeeni on liian suuri.

Pienituloisuus näkyy Hannan arjessa etenkin kulutustottumuksissa. Ruokakaupassa pitää seurata hintoja tarkkaan. Tietyt kaupat ja tuotteet eivät tule kyseeseenkään. Naapuri tuo välillä ruoka-apuna kassin ruokaa.  

– Kun syö kaksi kertaa päivässä kaurapuuroa, se täyttää hyvin. En osta vaatteita, en käy vaikkapa elokuvissa tai ulkona syömässä. En muista, milloin olisin viimeksi lomaillut jossain toisella paikkakunnalla, ulkomaista puhumattakaan, Hanna luettelee. 

Hanna saa väliaikaista toimeentulotukea vuoden loppuun asti sairaalalaskujensa vuoksi. Hän joutui syyskuussa kahdeksi kuukaudeksi psykiatriselle osastolle sairautensa pahennettua. 

– Toimeentulotuen avulla selviän suurista sairaalalaskuista. 

Mielenterveydenhäiriö vaikuttaa työkykyyn

Nyt Hanna kertoo voivansa melko hyvin. Hän sairastaa skitsoaffektiivista häiriötä, jossa vaihtelevat masennus- ja maniajaksojen lisäksi psykoottiset jaksot. 

Hoito on ollut koko elämän ajan sirpaleista, eikä Hanna ole saanut elämänsä aikana esimerkiksi psykoterapiaa. Sairaus on aiheuttanut menoja, toisaalta se taas vaikeuttanut tulojen saantia. 

– Kaipaan ihmisiä arkeeni, minua harmittaa, että vuorovaikutus jää niin vähäiseksi. Eniten kaipaankin työelämästä toisia ihmisiä ja yhteisöllisyyden tunnetta.

Työelämä tuntuu kuitenkin kaukaiselta. Se johtuu siitä, että liian kova stressi laukaisee Hannalla nopeasti psyykkisen oireilun. Hän kertoo tuntevansa jotkin kohtaamiset terveydenhuollossa vaikeiksi. Viimeksi lääkäri ei esimerkiksi tullut paikalle hoitoneuvotteluihin. 

Köyhyys aiheuttaa myös ulkopuolisuuden tunnetta.  

– Tuntuu, että monella menee nopeasti lukko päälle, kun kerron olevani pienituloinen ja sairas. On vaikea selittää vähemmän tutulle, miksen esimerkiksi voi tuosta vain lähteä konditoriaan kahville. Minulla ei ole varaa sellaiseen spontaaniuteen, Hanna kuvailee. 

Kehotus muuttaa pienempään asuntoon

Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset huolestuttavat Hannaa. Jos sairaus pahenee, joutuu hän jälleen turvautumaan toimeentulotukeen. Jo syksyllä Hanna tuli kehotus muuttaa pienempään asuntoon. Hanna käyttää sähköpyörätuolia, mikä vaikuttaa asumiskriteereihin. 

– Asun tällä hetkellä 41 neliön kaupungin asunnossa ja maksan vuokraa 571 euroa. En tiedä, miten löytäisin halvemman asunnon. Yksiössä sähköpyörätuolilla liikkuminen on myös haastavaa, hän kertoo. 

Iloa elämään tuovat kaksi mäyräkoiraa ja naapurit. Eläinoikeudet ovat Hannalle tärkeä asia, hän kertoo muun muassa ihailevansa eläinfilosofi Elisa Aaltolaa. 

– Vegaaniuteen pyrin kulutustottumuksissakin, mutta esimerkiksi monet tuoreet vihannekset ovat kalliita. 

Lue myös: Neljäsosa toimintarajoitteisista ihmisistä on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä Suomessa

Marika, 40:

En voi säästää enää lapsen kesälomaa ja joululahjoja varten

Salossa asuva 40-vuotias Marika Ranta on osa-aikaisesti työssä. Hän tekee viisituntista päivää, sillä työntekoa rajoittavat yliliikkuvat nivelet, joiden seurauksena jänteet tulehtuvat. 

Marika työskentelee leikkaajana ompelimossa. Työ tuntuu hyvältä pitkän työttömyyden jälkeen.  

– Joka aamu herään hyvällä fiiliksellä, että on kiva mennä töihin. Työssä saa käyttää avaruudellista hahmotuskykyä ja tehdä käsillä. Saa seurata, kuinka vaate valmistuu, ja sekin palkitsee, kun asiakas on tyytyväinen, Marika kuvailee. 

Rannalla on 6-vuotias lapsi. Yhden vanhemman perheen tulot koostuvat palkan lisäksi sovitellusta päivärahasta, lapsilisästä, elatusavusta ja asumistuesta.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee hallituksen myötä viisi euroa lasta kohden. Tulot ovat yhteensä kuussa noin 1600 euroa. 

Ranta on perinyt siskonsa kanssa edesmenneen äitinsä asunnon, josta omistaa puolet. Marika kokee pärjäävänsä taloudellisesti melko hyvin.  

– Tilin pohja ei häämötä ennen seuraavaa palkkapäivää. Pystymme tekemään kivojakin juttuja, kuten käymään välillä museossa, eikä lapsen vaatteita tarvitse aina ostaa kirpputorilta, Marika sanoo. 

Työssäkäyvänä toimeentulotuella

Tulevat leikkaukset herättävät huolta. Perheen talouteen osuu työttömyyden lapsikorotuksen poisto, sovitellun päivärahan alentuminen sekä asumistuen maksamisen lakkautus omistusasuntoon. Yhteensä hän tulee saamaan 400 euroa vähemmän tuloja, eli 1200 euroa. 

– Tulen siis todennäköisesti saamaan toimeentulotukea työssäkäyvänä ihmisenä. Olen myös miettinyt pystyykö töissä enää käymään, kun kotiin jäämällä kulut olisi pienemmät.

Marika uskoo, että joutuu suunnittelemaan budjetointia aivan eri tavalla. Kotimaanmatkailu ja museoretket lapsen kanssa jäävät pois, ruokakauppaostokset muuttuvat. 

Sosiaaliturvaleikkaukset tulevat muuttamaan myös vähäisiä säästämistottumuksia. 

– Toimeentulotukea hakiessa kaikki säästöt katsotaan varallisuudeksi. Eli jos on yhtään rahaa, ei ole oikeutettu toimeentulotukeen. 

– Olen yleensä alkanut talvella säästää kesän Linnanmäki-reissuihin ja kesällä taas lapsen joululahjoihin, enkä tiedä katsotaanko sitä enää hyvällä, Marika kuvailee.  

Olisiko hänen mahdollista saada enemmän tuloja töistä? 

– Vaihtoehtona ei ole tehdä enemmän töitä, koska jo viiden tunnin työpäivän jälkeen jalkani ja käteni ovat kipeät sairauden vuoksi. Käytännössä pitäisi siis löytää työ, jossa olisi korkea tuntipalkka.

Lue myös: Pia on nähnyt läheltä, mitä köyhyys tekee lapsiperheelle – ei edes varaa ostaa hedelmiä lapsille: "Yhteiskunta suhtautuu sinuun kuin ihmisroskaan"

Artikkelia muokattu 25. joulukuuta 2023 kello 12.52: Otsikkoa muokattu.