Kaija Saariahon kuolemasta uutisoitiin laajasti maailman lehdistössä.
Klassisen musiikin uudistajana pidetty suomalainen säveltäjä Kaija Saariaho kuoli perjantaina 70-vuotiaana. Hänen perheensä mukaan Saariaholla todettiin vuonna 2021 aggressiivinen aivosyöpä, jonka hän oli pitänyt salassa keskittyäkseen työhönsä.
Saariaho oli kansainvälisesti suuresti arvostettu säveltäjä ja hänen poismenonsa noteerattiin ympäri maailmaa. Saariahoa kuvataan taitelijana, jonka sävellykset olivat täynnä poikkeuksellisen voimakkaita tunnetiloja, valoa ja pimeyttä.
– Hän palautti syvän emotionaalisuuden läntiseen taidemusiikkiin, toteaa kapellimestari Esa-Pekka Salonen New York Timesissa.
BBC uutisoi kuinka The Royal House of Operan mukaan Saariaho oli yksi aikansa merkittävimmistä säveltäjistä, ja hänellä oli valtava vaikutus yleisöönsä.
Saariaho asui suuren osan elämästään ulkomailla, mutta aiemmin tänä vuonna Saariaho sanoi BBC Music Mattersin haastattelussa tuntevansa itsensä edelleen hyvin suomalaiseksi.
– En usko, että olen oikeastaan koskaan muuttanut pois Suomesta. Olen yleensä hyvin suorasukainen ja vilpitön. En nauti julkisesta puhumisesta tai riitelystä ja mielestäni ranskalaiset tekevät sitä paljon.
Saariahon varhaisuuteen kuului muun muassa ylistetty viulukonsertto, mutta hänen kansainvälinen läpimurtonsa oli debyyttiooppera L'Amour de loin vuonna 2000. Sen ohjannut Peter Sellars puhui Saariahon musiikin "salaisesta kauneudesta". Saarinen oli ainoa naissäveltäjä, joka on tehnyt New Yorkin Metropolitaniin kaksi oopperaa.
Saariahon viimeinen teos, trumpettikonsertto Hush, valmistui vasta maaliskuun lopussa. Sen kantaesitys on Helsingissä.
Ainutlaatuisten äänimaailmojen galaksi
The New York Times uutisoi Kaija Saariahosta suomalaisena säveltäjänä, joka varttui miesvaltaisessa modernismin maailmassa, täysin oman taiteellisen identiteettinsä ja nousi klassisen nykymusiikin huipulle.
Artikkelin mukaan Saariahon tyyliä oli usein vaikea luokitella. Äänensävy- ja elektroniikkakokeilujen kautta syntyi ainutlaatuisten äänimaailmojen galaksi, joka on sekä eläväinen että salaperäinen ja joka vetoaa sekä tuntijoihin että uusiin tulokkaisiin.
– Hän onnistui siinä, missä monet hänen sukupolvensa säveltäjät eivät onnistuneet, sanoi Metropolitan-oopperan pääjohtaja Peter Gelb.
– Hänen luomansa teos oli täysin omaperäinen ja helposti lähestyttävä.
Luonto inspiraation lähteenä
Saariaho kertoi viime vuonna BBC:lle, miten luonto on inspiroinut häntä.
– Olin hyvin yksinäinen lapsi ja vietin kaikki kesät äitini kotikylässä suurten metsien ympäröimänä järven rannalla, jonka ääntä rakastin.
Saariaho on BBC:n mukaan myös kertonut, kuinka tuulen ääni, askeleet lumessa tai aaltojen ääni kiehtoivat häntä. Hän oppi soittamaan viulua, pianoa ja kitaraa ja sitten urkuja paikallisissa kirkoissa.
BBC kertoo Saariahon tuoneen modernistiseen musiikkiin uusia tekstuureja, joissa hän käytti toisinaan elektroniikkaa. Saariahosta tuli ensimmäinen naispuolinen säveltäjä, jonka kaksi oopperaa esitettiin Met-teatterissa.
"Vuosituhannen merkittävimpiä säveltäjiä"
AP News uutisoi Saariahon olleen yksi 2000-luvun merkittävimmistä säveltäjistä, jonka teokset ovat ylistettyjä.
– Hän oli niin iso tähti maailmalla, kuten Australiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kirjoituksissa toistuu syvä arvostus ja suru. Saariaho nostetaan aikamme merkittävimpien säveltäjien joukkoon.
MTV Uutisten toimittaja Kari Pyrhönen tapasi Saariahon monta kertaa vuosien aikana. Pyrhönen muisteli Saariahoa MTV Uutiset Livessä.
– Häntä pidettiin vähän etäisenä, ehkä vähän vakavanakin. Hän ei silti ollut diiva tai vähääkään nenä pystyssä. Hän halusi jutella kaikkien kanssa, jotka halusivat hänen kanssaan jutella. Saariaho oli hyvin vaativa ja täsmällinen. Hänessä oli myös sellaista älykästä huumoria. Saariaho oli suuri tähti, mutta ikinä ei tarvinnut arastellla hänen tapaamistaan, kertoo Pyrhönen.
Saariaho sai monia palkintoja, kuten Grammy-palkinnon. Tämän vuoden keväällä presidentti Sauli Niinistö luovutti Saariaholle taiteen akateemikon arvonimen.
Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen oli Saariaholle tärkeää, sillä suomalaisella koulutuksella oli iso merkitys Saariahon menestykselle.
– Saariaho laittoi hyvän kiertämään ja esimerkiksi lahjoitti miljoona euroa musiikkitalolle konserttiurkuihin, Pyrhönen kertoo.
Sellisti ja Saariahon hyvä ystävä Anssi Karttunen kuvaili Saariahon perintöä näin:
– Yksi nuotti tai yksi hiljaisuus riittää tuomaan hänet takaisin. Hänen musiikkinsa jää tänne kuljettamaan meitä tässä maailmassa.