Kuopion kouluisku on järkyttänyt koko Suomea. Pienet lapset eivät pysty käsittelemään aiheeseen liittyviä yksityiskohtia ja kouluikäinenkin tarvitsee aikuisen tukea aiheen käsittelyyn.
MTV Uutiset haastatteli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Auttavien puhelinten päällikköä ja kysyi, miten aiheesta voisi lapsen kanssa keskustella.
Tatjana Pajamäki MLL:stä painottaa, että ihan pienet lapset pitäisi pitää Kuopioon liittyvältä uutisoinnilta kokonaan suojassa.
Pientä lasta täytyy suojata
Jos pohdit tarvitseeko lapsen kanssa aiheesta puhua, kysy itseltäsi seuraako lapsi jo itsenäisesti mediaa.
– Ihan pienen lapsen kanssa ei tätä aihetta tarvitse käsitellä. Lapsia, jotka eivät ole median kanssa itsenäisesti tekemisissä, eivätkä vielä jaa kokemuksia keskenään asioista, heitä voi ja pitääkin suojata näiltä uutisilta.
Se tarkoittaa Pajamäen mukaan sitä, että aikuinen sulkee uutistulvan myös kotona lapsen korvilta.
– Alle kouluikäiset pitäisin näiltä uutisilta suojassa. Mutta kouluikäisten kanssa olisi tärkeää keskustella näistä asioista: mitä on tapahtunut, mitä lapsi tai nuori itse ajattelee asiasta? Tärkeintä on, että aikuisena itse pysyy rauhallisena, koska lapsi ottaa mallia aikuisen suhtautumistavasta, Pajamäki tarkentaa.
Jos aikuinen vaikenee aiheesta ja lapsi kuulee siitä esimerkiksi vain samanikäisiltä ystäviltään, on riski, että kouluikäinen lapsi alkaa täyttää mielikuvituksellaan aukkoja, joita tapahtumissa on.
Pajamäki sanoo, että tämän vuoksirakentava ja lapsilähtöinen keskustelu on tarpeen. Keskustelussa tulee keskittyä faktoihin ja välttää yksityiskohdilla mässäilyä.
Lapsen kysymyksille on hyvä varata tilaa.
Kaikissa lapsissa tapahtumat eivät herätä tunnereaktioita
– Jos ei ole tapahtumaa fyysisesti tai henkisesti lähellä, se ei välttämättä herätä lapsessa voimakkaita tunteita. Sekin on hyväksyttävä reaktio.
Pajamäki painottaa, että tunnereaktioita ei kuulu hakea lapsesta väkisin.
Toisaalta jos lapsessa herää yllättäviä tunteita, niihinkin kannattaa suhtautua kärsivällisesti ja rakentavasti.
Jos taas lapsi ja nuori ei ole ollut lähellä tapahtumaa, mutta reagoi uutisiin voimakkaasti, on syytä pohtia reaktion syytä. Muun muassa traumaattisia tai vaikeita tapahtumia aiemmin kokeneilla lapsilla ja nuorilla voi herätä vahvoja tunnemuistoja Kuopion uutistulvaa seuratessa.
Ttärkeintä on, että lapsi tulee kuulluksi, Pajamäki tiivistää.
Miten opettaja voisi huomioida Kuopion tapahtumat luokkansa oppilaiden tasolla?
– Kyllä mahdollisuuksien mukaan avaisin keskustelua luokassa. Sanottaisin auki sitä, että tämä saa herättää monenlaisia tunteita. Ja että niistä on lupa keskustella. Etenkin jos lapsella tai nuorella on pelkoa kouluun lähdöstä, siitä kannattaa puhua.
Lapsi kannattaa kiinnittää arkeen
Pajamäki neuvoo, että lapsi kannattaa kiinnittää arkeen tekemällä yhteisiä, tavallisia asioita lapsen kanssa.
Nuoren kanssa puolestaan voi keskustella siitä, ettei jokaista uutispäivitystä tarvitse seurata. Itseään saa suojata, eikä se tarkoita sitä, etteikö tuntisi empatiaa tapahtuman uhreja kohtaan.
Pajamäki summaa, että joillakin lapsilla erilaiset kouluiskuihin liittyvät pelot voivat siirtyä nukahtamiseen tai pahoihin uniin. Silloin aikuisen kannattaa varautua viettämään aikaa lapsen kanssa ennen nukahtamista ja jutella peloista.
– Lapselle kannattaa viestittää: peloista saa ja pitää keskustella, mutta sinä olet turvassa, Pajamäki tiivistää.
Mannerheimin Lastensuojelunliiton Lasten ja nuorten chatissa ja puhelimessa Kuopion tapahtumat olivat jo näkyneet aiheeseen liittyvinä yhteydenottoina. Puhelin päivystää joka arkipäivä klo 14-20 ja viikonloppuisin 17-20.
Video: Huomenta Suomessa puhuttiin aiemmin lapsen oikeuksista sosiaalisessa mediassa:
9:06
