Saattohoitokoti Terhokodin johtajana ja ylilääkärinä toimineelta Juha Hänniseltä on hänen 25 vuoden uransa aikana kysytty useasti, että eikö kuoleman tuloa voisi vain nopeuttaa. Vuosien aikana hän on vakuuttunut siitä, ettei lääkäri vain voi auttaa potilasta kaikessa ja hänestä on tullut eutanasian näkyvä puolestapuhuja
Juha Hännisellä on ollut syöpäpotilas, joka vain makasi ja odotti kuolemaa – toimintakyvyttömänä ja liikuntakyvyttömänä. Ja potilas, jonka ALS oli pitkälle edennyt ja elämän jokainen tunti oli pelkkää kärsimystä.
– Hänen elämänsä muodostui siitä, että hän yski, limaa imettiin ja hengenahdistusta korjattiin joka tunti 24 tuntia vuorokaudessa, ja häntä avustettiin vessaan. Hän kykeni ilmaisemaan itseään liikuttamalla hieman peukaloaan, Hänninen muistelee.
– Lopulta hän kuoli kotonaan tukehtumalla limaansa, kun hänen omaishoitajansa meni hetkeksi vessaan ja jätti hänet yksin. Potilas kysyi minulta monta kertaa ennen sitä, eikö hän saisi jo kuolla.
Nämä tarinat ja potilaat ovat saaneet Hännisen muuttamaan mieltään eutanasian suhteen. Ennen hän uskoi, että kivunlievitys ja viimeisessä tapauksessa nukuttaminen riittävät kärsivänkin potilaan hoitoon eikä eutanasiaa tarvita.
Laillista Hollannissa tietyin ehdoin
Lääkäri voi joutua Hollannissakin syytteeseen eutanasiasta, jos kaikki seuraavat ehdot eivät täyty:
– potilaan täytyy pyytää sitä itse huolellisesti harkittuaan
– potilaan täytyy pitää kärsimystään sietämättömänä
– lääkärin täytyy vahvistaa, että tilanne on toivoton eikä mahdollista hoitoa ole saatavilla
– lääkärin täytyy konsultoida toista lääkäriä
– eutanasia tulee suorittaa tarkan kaavan mukaan
– jokainen eutanasia täytyy raportoida komitealle
Eutanasia on Euroopassa laillinen myös Belgiassa ja Luxemburgissa.
– Huomasin, että olen ollut väärässä. Olen ollut mukana tuhansissa kuolemissa ja oppinut, että ihan kaikessa ei voi auttaa.
”Kansalaisille asia on etäinen, mutta lääkäri joutuu sen tekemään”
Eutanasian laillistamisen käsittely eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on nyt loppuvaiheessa ja pian päätetään, viedäänkö esitys hallitukseen, jotta hallitus tekisi siitä lakiehdotuksen.
Kyselyjen mukaan suuri osa suomalaisista on Hännisen kannalla: Tuhat suomalaista -kyselyn mukaan eutanasian hyväksyy 75 prosenttia suomalaisista ja Ylen kyselyn mukaan 73 prosenttia.
Yksi ammattikunta on kuitenkin poikkeus. Lääkärit suhtautuvat eutanasiaan paljon keskimääräistä kielteisemmin ja Lääkäriliitto vastustaa lakimuutosta.
– Kansalaisille asia on aika etäinen, mutta lääkäri on se, joka sen joutuu tekemään, perustelee Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.
– Tutkimustemme mukaan eutanasian kannatus on lääkäreidenkin keskuudessa lisääntynyt, mutta kun kysytään, kuka niitä suostuisi tekemään, luku onkin paljon pienempi.
Hänninen pitää lääkäreiden näkemystä ymmärrettävänä.
– Se on profession suojelemista. Eutanasia on potilaan edun mukaista eikä lääkärin.
Kärsimystä vai masennusta?
Halila uskoo, ettei lääkäreiden vastustuksen taustalla on myös eettisiä syitä.
– Lääkäri vannoo Hippokrateen valasta asti puolustavansa ihmiselämää ja kuoleman edistäminen nähdään lääkärin etiikan vastaisena.
Lääkäriliitossa painotetaan eutanasian sijaan esimerkiksi saattohoidon merkitystä. Juuri sitä Hänninen ei itse saattohoitokodin johtajana pidä riittävänä.
Hänninen puhui eutanasian puolesta tiistaina eduskunnan Pikkuparlamentissa.
– Kaikki ei aina liity kipuun tai fyysisiin oireisiin, hän summaa.
Jos kyse ei ole vain fyysisistä oireista herää toinenkin eettinen kysymys: voidaanko kaikkien eutanasiaa toivovien potilaiden tapauksissa olla varmoja siitä, ettei potilaan mieliala lainkaan paranisi myöhemmin ja tulisi myös onnellisia hetkiä – voidaanko olla varmoja, että tilanne on täysin toivoton eikä kyse ole sairaudesta johtuvasta masennuksesta?
– Ainahan siihen liittyy jonkinlaista masennusta, mutta kun Hollannissa – jossa eutanasia on laillinen – tutkittiin sitä, kuinka moni eutanasiaa pyytävistä on kliinisesti depressiivisiä potilaita, määrä ei poikennut väestön keskiarvosta. Se ei ole selittävä tekijä tässä, Hänninen vakuuttaa.
– Tietysti ihmisellä, joka on kuolemassa, on ikävää, kipeää ja kurjaa ja silloin voi olla jossain määrin masentunutkin. Se ei ole kuitenkaan sellaista, mikä estäisi harkinta- tai päätöksentekokykyä.
Lääkäreillä ristiriitaisia tunteita eutanasian jälkeen
Hänninen kertoo, että Hollannissa on tutkittu myös sitä, miten eutanasian antaneet lääkärit kokevat tilanteen. Tutkimusten mukaan lääkärit mielsivät sen kärsimyksen lievittämiseksi, josta on sovittu yhdessä potilaan kanssa.
Tunnetko jonkun, joka olisi halunnut eutanasian? Kerro tarinasi meille: uutiset@mtv.fi
– He kokivat sen palkitsevana ja tunsivat iloa siitä, että ovat auttaneet potilasta. Se ei ollut valtavan ahdistuksen vallassa tehtyä, Hänninen selittää.
Hän ei kuitenkaan kiistä, että myös ahdistusta esiintyi.
– Siihen liittyi lyhytkestoista ahdistusta. Saattaa olla, että seuraavana yönä ei nukuta tai illalla on olo, että olipa huono päivä. Mutta se menee ohi ja 95 prosenttia eutanasian tehneistä hollantilaislääkäreistä tekee sen uudestaan.
Hänninen sanoo, että lääkäreillä voisi olla omantunnonvapaus eikä niiden, jotka eivät arvojensa vuoksi voi tehdä eutanasiaa, pakoteta siihen. Lain läpimenoa hän kuitenkin toivoo.
– Kuolemassa oleva ei halua kuolla, koska kuolema olisi elämää parempaa vaan koska jäljellä oleva elämä nähdään pelkkänä kärsimyksenä.
11:00
